Euroopan unionin ja komission tulevan kauden tärkeimmät painopistealueet ovat EU:n strategisen kilpailukyvyn varmistaminen, kokonaisturvallisuuden vahvistaminen ja vihreän siirtymän jatkuminen kestävällä tavalla, tiivistää europarlamentaarikko Henna Virkkunen (kok.) Verkkouutisten haastattelussa.

Strategisella kilpailukyvyllä Virkkunen viittaa muun muassa suotuisan investointiympäristön takaamiseen ja työvoiman saatavuuden turvaamiseen.

Virkkusella on myös näkemys, millaista salkkua Suomen kannattaisi tavoitella seuraavasta komissiosta.

– Olisi tärkeää, että Suomesta nimetty komissaari olisi mieluiten niillä sektoreilla, jotka vaikuttavat EU:n kilpailukykyyn ja EU:n sisämarkkinoiden lainsäädäntöön. Se tukisi mahdollisimman hyvin innovaatioita, kilpailukykyä ja yrittäjyyttä, jotka ovat meidän näkökulmastamme tärkeitä.

Sääntely ollut liian raskasta

Viime vuosina Euroopan unioni on ottanut merkittäviä askeleita vihreän siirtymän edistämiseksi. Samaan aikaan unioni on kuitenkin Virkkusen mukaan tehnyt vihreään siirtymään liittyen liian raskasta sääntelyä.

– Kun isoa lainsäädäntökokonaisuutta toimeenpannaan seuraavina vuosina, pitää pystyä keventämään lainsäädäntöä ja katsoa, missä on toimintaa vaikeuttavia päällekkäisyyksiä.

Esimerkiksi hän nostaa vedyn, jonka osalta EU-tasolla on pyritty todella tarkasti määrittelemään, millä tavalla vetyä pitää tuottaa.

– Nyt pitäisi investoida uusiin teknologioihin ja innovaatioihin ja antaa teollisuuden hakea tehokkaimmat ja järkevimmät tavat. Meillä on asetettu toiminnalle liikaa reunaehtoja, jotka tuovat epävarmuutta investoinneille.

Virkkunen nostaa esiin myös lupaprosessien vauhdittamisen.

– Euroopassa lupaprosessit ovat erittäin hitaat ja tämä koskee myös Suomea. Lisäksi olemme joutuneet valtiontukikilpailuun. Haluaisimme toimia mahdollisimman markkinaehtoisesti ja välttää isoja investointitukia, mutta Yhdysvallat on vienyt meidät kilpailuun, johon Euroopan on ollut pakko vastata.

Rahasto kasaan nykyisistä välineistä

Virkkusen mukaan Suomi kärsii nykyisestä mallista, jossa jokainen jäsenmaa houkuttelee investointeja omilla valtiontuilla. Suomella ei ole rahkeita toteuttaa miljardiluokan panostuksia.

– Valtiontukikilpailu EU:n sisällä rapauttaa sisämarkkinaamme. Kun tähän tilanteeseen on ajauduttu, tarkoituksenmukaisempaa olisi koota EU:n yhteinen investointipotti uusiin vihreän siirtymän investointeihin.

Virkkunen muistuttaa, että EU:lla on noin kymmenen miljardin euron rahasto investointeihin, mutta rahaa pitäisi saada kasaan enemmän.

– Komissio esitti muutama vuosi sitten 100 miljardin euron suvereniteettirahastoa, joka ammuttiin alas nopeasti ja Suomessakin sitä paljon vastustettiin. Jotain tämäntyyppistä rahastoa meidän pitäisi pystyä kokoamaan nykyisistä EU:n rahoitusvälineistä. Ei tarvita välttämättä uutta rahaa. Pitäisi koota sellainen potti, mikä kohdennettaisiin laadun perusteella. Nyt suurin osa EU:n rahastoista menee kansantuotteen pohjalta. Heikon bruttokansantuotteen maat saavat niistä rahoitusta – eivät ne alueet, joihin tulee paras hanke.

Virkkunen nostaa Suomen kannalta tärkeänä esiin niin sanotun Military Mobility -rahoituksen. Tästä noin 1,5 miljardin euron potista tuetaan siviilihankkeita, esimerkiksi maanteitä, rautateitä, satamia ja lentokenttiä, joita voidaan hyödyntää joukkojen ja kaluston kuljettamiseen.

– Suomen intressissä on, että Military Mobility -rahoitusta saataisiin nostettua. Suomen liikennehankkeet ja logistinen asema ovat nousseet aivan eri merkitykseen Nato-jäsenyytemme seurauksena.

Teknologia mahdollistaa päästötavoitteet

EU-komissio julkaisi helmikuussa suosituksen, jonka mukaan tavoitteena on kasvihuonekaasujen vähentäminen 90 prosentilla vuoteen 2040 mennessä vuoden 1990 tasoon verrattuna. Tavoitteena on saada EU:sta ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä.

– Uskon, että löydämme teknologisia ratkaisuja tavoitteeseen pääsemiseksi. Jos investoimme riittävästi tutkimukseen, tuotekehitykseen ja innovaatioihin, meillä on olemassa teknologioita, polttoaineita ja energianlähteitä, millä pystymme tuottamaan vähäpäästöisesti energiaa.

Virkkusen mukaan positiivinen asia on, että komission uusi energiatiedonanto on aiempaa teknologianeutraalimpi. Esimerkiksi ydinvoima on ensimmäistä kertaa otettu tasaveroiseksi energianlähteeksi uusiutuvien kanssa, mikä on Virkkusen mielestä järkevää.

– Yhä useampi jäsenmaa on havahtunut siihen, että ilman ydinvoimaa tällaisiin tavoitteisiin ei päästä.

Virkkusen mukaan EU:n pitäisi ilmastotavoitteissakin karsia lainsäädännöllistä epävarmuutta.

– EU-tasolla on ollut liikaa tempoilevuutta, mitä ei saisi olla. EU-tasolla on menty liikaa mikromanageeraukseen. Esimerkiksi, mitkä polttoaineet määritellään uusiutuviksi, ja miten niitä voidaan valmistaa. Nyt pitäisi entistä enemmän suunnata katseet ja tavoitteet vuoteen 2050, jotta teollisuus saisi pitkäjänteisen näkymän investoinneille.

Päästövähennysten osalta eniten paineita kohdistuu liikenteeseen, jonne on tulossa runsaasti uutta lainsäädäntöä. Esimerkiksi lentoliikenteen päästökauppa on tiukentumassa, ja lentoliikenne on tulossa vuonna 2025 jakeluvelvoitteen piiriin, jota nostetaan asteittain vuoteen 2050. Esimerkiksi vuonna 2025 kestävien lentopolttoaineiden osuuden polttoaineen toimituksista on oltava kaksi prosenttia ja vuonna 2030 kuusi prosenttia. Taso nousee 70 prosenttiin vuonna 2050.

Myös maantie- ja meriliikenne ovat tulossa päästökaupan piiriin.

Virkkunen ennakoi, että kilpailu uusiutuvista polttoaineista tulee kiristymään, kun lento- ja meriliikenne tulevat maantieliikenteen rinnalle kilpailemaan niistä.

Kokoomuksen europarlamentaarikko Henna Virkkunen.

EU ei vielä valmis laajentumaan

EU:n nykyinen rahoituskehys on voimassa vuoteen 2027 asti, joten tulevalla kaudella on luvassa myös uuden rahoituskehyksen valmistelu. Virkkusen mukaan neuvotteluista tulee vaikeat siinäkin mielessä, että EU:ssa on annettu lupauksia unionin laajentumisesta. Hakijamaissa on erittäin mittavia infran uudistamisen tarpeita.

– EU:n rahoituskehyksessä painopistettä tulisi siirtää nykyisestä maatalouden ja aluepolitiikan tukemisesta innovaatioihin ja yhteisen turvallisuuden vahvistamiseen.

Laajenemisen osalta on annettu lupauksia, että vuonna 2030 EU olisi jo yli 30 jäsenmaan unioni. EU:ssa on tällä hetkellä yhdeksän ehdokasmaata: Albania, Bosnia ja Hertsegovina, Georgia, Moldova, Montenegro, Pohjois-Makedonia, Serbia, Turkki ja Ukraina.

– Mielestäni on hyvä, että neuvotteluita on käynnissä. Samaan aikaan täytyy todeta, että EU ei ole valmis laajentumiseen eli meidän pitää tehdä merkittäviä uudistuksia EU:n sisällä. Tietenkin myös hakijamaista kukaan ei ole tällä hetkellä valmis jäsenyyteen. Siellä suunnalla on myös paljon uudistuksia tehtävänä. EU:n kannalta merkittävintä on, miten pystymme paremmin varmistamaan oikeusvaltioperiaatteen toteuttamisen. Olemme Unkarin osalta nähneet, että silloin kun jäsenmaa alkaa ottaa askelia kohti autoritääristä hallintoa, EU:lla ei ole välineitä puuttua siihen.

Virkkunen muistuttaa, että ehdokasmaiden joukossa on useita valtioita, joissa demokratia on ohuella pohjalla ja joissa on runsaasti korruptiota.

– On toki tärkeää antaa näille maille toivoa ja tulevaisuutta, koska maat haluavat pois Venäjän etupiiristä ja osaksi läntisiä demokratioita.

Virkkusen mukaan kansalaiset kysyvät myös usein, miksi Unkaria ei voi erottaa unionista.

– Meillä ei ole sellaista sääntöä, että voitaisiin erottaa jotain jäsenmaata. Siellä on hallitus, joka ei tällä hetkellä noudata EU:n perusarvoja. Jos Unkari jatkaa EU:n perusarvojen rikkomista, sen äänivalta pitäisi ministerineuvostossa jäädyttää. Siihen ei ole kuitenkaan löytynyt yksimielisyyttä muilta jäsenmailta.

Ukrainaan tukipumppaus

Ukrainan tarpeet ovat mittavat sodankäynnin jatkuessa.

– Ukrainaa on tuettu koko ajan vain sen verran, että Ukraina ei häviä sotaa. Ukrainaa pitäisi tukea niin paljon, että se pystyisi voittamaan ja Venäjä vetäytyisi. Nyt pitäisi saada aikaan tukipumppaus. Ennen kaikkea ase- ja ammustuotantoa tarvitaan. Ukrainalle yritetään haalia enemmän aseapua ympäri maailma. Se on ollut yllättävän hidasta EU:n puolella.

Virkkunen peräänkuuluttaa jäsenmailta sitoumusta, että puolustusteollisuuteen syntyisi investointeja ja sitä kautta ase- ja ammustuotantoa saataisiin pitkällä tähtäimellä lisättyä.

Hän korostaa, että puolustusteollisuuden koordinaatio ja ylösajo on jo tällä hetkellä komission prioriteettilistan kärjessä. Tulevaan komissioon on odotettavissa oma puolustuskomissaarin tehtävä, johon on asetettu paljon odotuksia.

– Se on järkevää ja tarpeen, että meillä tulee tähän erillinen henkilö vetämään puolustukseen liittyviä aloitteita.

Venäjältä jäädytettyjä varoja pitäisi Virkkusen mukaan käyttää Ukrainan jälleenrakennukseen. Asiaan liittyy kuitenkin oikeudellisia haasteita.

– Siihen on tosi vahva tahto olemassa. EU-parlamentti on jo pitkään vaatinut Venäjältä jäädytettyjen varojen käyttöä Ukrainan hyväksi. Oikeudellisesti tarvitaan pitävää maaperää. Se olisi iso ennakkoratkaisu, jos otetaan jonkin maan omaisuutta käyttöön. EU:ssa halutaan varmistaa, että tähän saadaan kansainvälisoikeudellista pitävyyttä. Tämä muodostaa ennakkotapauksen ja sen takia tähän tarvittaisiin laajempaa valtuutusta.

Virkkusen mielestä Venäjältä tuotavan nesteytetyn maakaasun eli lng:n tuonti pitäisi kieltää.

– Olemme parlamentissa vaatineet kovempia sanktioita koko ajan ja olemme vaatineet kaikkea Venäjän energiaa sanktioiden piiriin, myös uraania.

Suomen seuraava komissaari?

Virkkunen itse on esiintynyt kärkiehdokkaana spekulaatioissa Suomen seuraavaksi komissaariksi. Miten hän kommentoi mahdollista komissaarin tehtävää?

– Se on luonnollista ja ymmärrettävää, että spekulaatioita halutaan tehdä ja mietitään, kuka voisi olla komissaariehdokas. Uskon, että Suomesta löytyy hyvä komissaariehdokas, ja varmasti kokoomuksen puheenjohtaja tekee vaalien jälkeen oman esityksensä, hän pyörittelee kysymystä.