Euroopan komission varapuheenjohtaja, komissaari Henna Virkkunen haluaa Euroopalle suuren rahaston, jolla voitaisiin tehdä strategisia sijoituksia kriittisiin teknologiayrityksiin ja pitää osaamista Euroopassa.
Virkkusen mukaan rahaston koko voisi olla 50–100 miljardia euroa. Hän puhui tiistaina suurlähettiläskokouksessa Euroopan teknologisesta omavaraisuudesta ja kiristyvästä kansainvälisestä teknologiakilpailusta.
Taustalla on komission kesäkuussa esittelemä teknologisen suvereniteetin paketti. Virkkusen mukaan siihen sisältyvien aloitteiden investointitarve voi nousta jopa 450 miljardiin euroon seuraavan kymmenen vuoden aikana.
Euroopan pitäisi siksi saada nykyistä enemmän yksityistä pääomaa tekoälyyn, pilvipalveluihin, puolijohteisiin, kvanttiteknologiaan ja seuraavan sukupolven tietoverkkoihin.
Virkkusen mukaan Euroopan tasolle tarvittaisiin käytännössä suuren teollisuussijoittajan kaltainen toimija.
Tavoitteena olisi saada julkisen rahan rinnalle yksityisiä sijoittajia.
Riippuvuutta ulkomaisesta teknologiasta halutaan vähentää
Virkkunen kuvasi teknologiaa uuden aikakauden strategiseksi voimavaraksi. Hänen mukaansa teknologinen kilpailu liittyy suoraan Euroopan turvallisuuteen ja geopoliittiseen asemaan.
EU:n pitäisi kyetä nykyistä paremmin hallitsemaan kriittistä infrastruktuuriaan, dataansa ja tuotantoketjujaan. Erityisen tärkeinä aloina Virkkunen mainitsi tekoälyn, kvanttiteknologian, kehittyneet puolijohteet ja pilvipalvelut.
– Emme voi myöskään antautua tilanteeseen, jossa ulkopuolinen taho voi omalla päätöksellään kytkeä pois päältä digitaalisen yhteiskuntamme peruspilarit.
Rahoituksen saatavuus on Virkkusen mukaan yksi Euroopan teknologia-alan keskeisistä pullonkauloista.
Rahaa kriittisiin teknologioihin
Teknologisen omavaraisuuden vahvistaminen kytkeytyy Virkkusen mukaan myös Euroopan kasvaviin puolustusmenoihin. Komissio on suositellut jäsenmaille, että kymmenen prosenttia puolustusinvestoinneista kohdistettaisiin kriittisiin teknologioihin, kuten tekoälyyn, kvanttiteknologiaan, avaruusteknologiaan ja kyberturvallisuuteen.
Virkkunen painotti, ettei teknologinen omavaraisuus tarkoita eristäytymistä tai sitä, että EU pitäisi valmistaa kaikki itse. Tavoitteena on hänen mukaansa säilyttää vaihtoehdot ja vähentää riippuvuuksia niin, ettei Eurooppa jää kriittisissä kysymyksissä muiden päätösten varaan.