Euroopan parlamentin jäsen Henna Virkkunen (kok.) kiittelee hallituksen nopeaa toimintaa neljän raja-aseman sulkemisessa Suomen itärajalla.
– Tilannetta on seurattava tarkkaan, ja tehtävä tarvittaessa lisätoimia. On arvokasta, kuinka yhtenäisesti ja päättäväisesti suomalaiset ovat toimineet meneillään olevan horjuttamispyrkimyksen edessä, Virkkunen kirjoittaa Uuden Suomen Puheenvuoro-palstalla.
Virkkusen mukaan ohjatun maahanmuuton käyttäminen painostuksen välineenä ei ollut yllätys, vaan tähän varauduttiin jo viime hallituskaudessa lainsäädännöllä ja raja-aidan rakentamisella.
Virkkunen myös muistuttaa, että maahanmuuton välineellistäminen on yleinen rikollisen voimapolitiikan väline Euroopassa. Virkkunen nostaa esimerkiksi muun muassa Aljaksandr Lukašenkan hallinnon kesällä 2021 käynnistämän operaation EU:n itärajoilla, Turkin toimet vuonna 2020 Kreikassa ja Marokon Espanjassa.
– Vastaavaa maahanmuuttajien ohjaamista nähdään nyt Venäjällä kohti Suomen rajaa. Operaatioiden tavoitteena on ollut poliittinen painostus maita kohtaan, hajaannuksen aiheuttaminen ja Euroopan unionin horjuttaminen.
Virkkunen katsoo, että aiemmat operaatiot ovat epäonnistuneet EU:n rajaviranomaisten nopean reagoinnin ansiosta.
– On tärkeää, että EU:lla on käytössään tehokas ja yhdennetty rajaturvallisuusjärjestelmä. Tätä silmälläpitäen Euroopassa on viime vuodet kehitetty yhteistä raja- ja merivartiovirasto Frontexia, jolta Suomikin on nyt aivan oikein pyytänyt apua.
Frontexilla on pysyvien joukkojen lisäksi 6 500 rajavartijan reservi, jota ollaan edelleen kasvattamassa 10 000 henkilöön vuoteen 2027 mennessä.
– EU:n ulkorajojen tehokkaalla ja koordinoidulla valvonnalla estetään naapurimaita välineellistämästä maahanmuuttajia ja varmistetaan, että muuttajien perusoikeuksia kunnioitetaan.
– Kun pidämme kiinni eurooppalaisista arvoistamme ja torjumme kiristyksen, lähetämme myös oikean signaalin niille, joilla on houkutus käyttää muuttajia aseena EU:ta ja sen jäsenvaltioita vastaan, Virkkunen sanoo.
Virkkunen kuitenkin katsoo, että EU:n sisäistä tiedonvaihtoa tulisi edelleen parantaa ja käytössä olevien tietojärjestelmien aiheuttavan tietoaukkoja.
Tilannetta ollaan kuitenkin Virkkusen mukaan korjaamassa yhteisellä hakuportaalilla ja biometrisellä tunnistuspalvelulla sekä henkilötietorekisterillä.
