Ovensuukyselyt eri puolilta Eurooppaa ovat ennakoineet laitaoikeistolle hyvää vaalimenestystä parhaillaan käytävissä eurovaaleissa. Esimerkiksi Saksassa AfD on nousemassa toiseksi suurimmaksi puolueeksi CDU:n jälkeen.
Europarlamentaarikkopaikkansa vaaleissa uusiva meppi Henna Virkkunen (kok.) muistuttaa, että koko Euroopan tasolla on vielä paljon epävarmuutta.
– Ykköstavoite meillä on tietysti se, että saataisiin säilytettyä EPP:n, SD:n ja liberaaliryhmän yhteistyö, mutta riittääkö se nyt sitten enemmistöön parlamentissa on ollut keskustelun aihe jo jonkin aikaa, Virkkunen sanoo Verkkouutisille.
Enemmistön muodostamiseen vaikuttaa myös se, mistä uudet, vielä ”kodittomat” parlamentaarikot lopulta löytävät itselleen poliittisen kodin.
– Äärioikeiston kanssahan ei kukaan tee yhteistyötä, mutta näyttää siltä, että europarlamenttiin tulee myös kymmenittäin edustajia, joilla ei ole vakiintunutta poliittista ryhmää vielä parlamentissa.
Virkkusen mukaan seuraavat viikot tulevat olemaan hyvin ratkaisevia siinä, miten ryhmät muodostuvat näiden puolueiden osalta.
– Ja se puolestaan ratkaisee hyvin paljon sitten minkälaista enemmistöä heinäkuussa saadaan koolle, Virkkunen selittää tulevaa palapeliä.
Heinäkuun ensimmäisessä täysistunnossa on määrä valita sekä parlamentin puhemies että komission puheenjohtaja.
Ukraina-tuki ei vaarassa
Vaikka laitaoikeisto parlamentissa vahvistuisikin, Virkkunen ei näe, että sillä olisi suoraa vaikutusta esimerkiksi Ukrainan tukemiseen.
– En usko, että Ukrainan tuki sinänsä on vaarassa. Sekä vasemmisto että äärioikeisto ovat Putinin tukijoita, eli he eivät tue Ukrainaa, mutta heillä ei myöskään ole parlamentissa niin suurta äänimäärää, että sillä olisi vaikutuksia, Virkkunen sanoo.
Ukraina on askarruttanut myös äänestäjiä vaalikentällä. Virkkunen kertoo käyneensä keskusteluja muun muassa siitä, miten Ukrainalle pystyttäisiin lisäämään aseellista tukea.
– Toinen selkeä keskusteluaihe on liittynyt Unkarin toimintaan. Suomalaiset eivät todellakaan katso hyvällä sitä, että unkarilaiset yksin jarruttavat päätöksiä, joilla on meidän kaikkien turvallisuuteen merkittäviä vaikutuksia. Suomesta on todella vahva tuki sille, että ulkopolitiikan päätöksissä pitäisi siirtyä määräenemmistöön. On tullut vahvasti esille se, että suomalaiset haluavat EU:n olevan ulkopolitiikassa vahvempi ja yhtenäisempi toimija.
Yksi asia yllätti kokeneen mepin näissäkin vaaleissa. Nimittäin äänestysprosentti, joka laski hieman viiden vuoden takaisesta ollen 42,4 prosenttia.
– Lopputuloksessa yllättää ehkä se, että näistä kansainvälisistä asioista on puhuttu tosi paljon ja suomalaiset ovat olleet hyvin kiinnostuneita EU-asioista. Mutta silti äänestysprosentti ei ole noussut siinä määrin kuin ihmiset enteilivät vielä muutama viikko sitten, Virkkunen sanoo.
