Keskustan ryhmäpuhuja, kansanedustaja Hanna Koskisen mukaan Suomen energia- ja ilmastopolitiikka on ollut pitkänäköistä.
– Olemme oikealla tiellä. On siirryttävä kokonaan päästöttömään energiaan, on säästettävä energiaa, käytettävä sitä tehokkaasti. Energiaa pitää olla tarjolla kuluttajalle kohtuulliseen hintaan ja yleensä energian saatavuudesta sekä huoltovarmuudesta on pidettävä huolta, hän sanoi eduskunnan keskustelussa valtioneuvoston selonteosta Hiilineutraali Suomi 2035.
Koskisen mukaan hajautettu energiantuotantomalli on huoltovarma malli ja eri asia kuin keskitetty malli.
– Energiamuutos ei onnistu ilman eri puolilla Suomea, eri alueilla tapahtuvaa energiantuotantoa. Tämä on jäänyt liian vähälle huomiolle, hän sanoi.
Keskustan mukaan Suomi voi saavuttaa ilmastotavoitteensa.
– Myös tavoite uusiutuvan energian lisäämisestä vähintään 51 prosenttiin on toteutumassa.
Koskinen sanoi, että keskustan johdolla Suomessa on luotettu kotimaiseen puhtaaseen energiaan, myös bioenergiaan.
– Energiapaletti on monipuolinen. Tarvitsemme lisää muun muassa aurinko- ja tuulivoimaa sekä ydinvoimaa.
Myös kokoomus ja SDP korostivat ryhmäpuheenvuoroissaan ydinenergian merkitystä tavoiteltaessa hiilineutraaliutta.
”Fossiilisista olisi pitänyt päästä eroon jo aikoja sitten”
Kristillisdemokraattien puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Essayah muistutti, että tuleva talvi määrittää pitkälti energiapolitiikan suuntaa Euroopassa.
– Energiansäästö ja viisaampi energian käyttö ovat erittäin hyvä asia, mutta kohtuuttomat sähkölaskut yhdistettynä sähkön saatavuusongelmiin ovat jotain, mihin meillä ei olla totuttu. Jos päästövähennystavoitteet ja visiot uudesta energiajärjestelmästä eivät ole kiinni reaalitodellisuudessa, yhtälön tuloksena on krooninen energiapula ja talouden hyytymisen kautta hyvinvointiyhteiskuntien rapautuminen, hän sanoi.
Essayah’n mukaan energiantuotannon kysymykset ovat ilmastopolitiikan ykkösasia, jonka rinnalla muu on miltei näpertelyä.
– Energiaintensiivisten teollisuudenalojen siirtymää pois fossiilienergiasta ei voida toteuttaa ilman merkittävää energiantuotannon lisärakentamista. Muutoin energian hinta tulee olemaan pilvissä pysyvästi, ja se vie köyhimmät kotitaloudet ahdinkoon, hän ennusti.
Vasemmistoliiton kansanedustaja Juho Kautto muistutti, että hänen puolueensa on ajanut hallituksessa vielä saavutettua yhteisymmärrystäkin edistyksellisempää ilmastopolitiikkaa.
– Mielestämme fossiilisista olisi pitänyt päästä eroon jo aikoja sitten turvallisen ja vakaan ilmaston takaamiseksi, hän sanoi.
– Vaikka ajat ovat vakavat, surulliset ja monelle meistä myös taloudellisesti koettelevat, ilmastotoimia tekemällä meidän on mahdollista rakentaa kestävä, turvallinen tulevaisuus. Sellainen, joka ei ole riippuvainen diktaattorien sotaretkistä tai turvattoman tulevaisuuden aiheuttavista fossiilisista, Kautto linjasi.
Vihreät esitti puun polttamisen hillitsemistä verotuksella. Kansanedustaja Tiina Elo peräsi myös kiertotalouteen siirtymistä energiantuotannossa.
Elon mielestä yksi Suomen energiapolitiikan keskeisiä kysymyksiä on, miten korvaamme erityisesti puun polton kestävästi.
– Vihreät pitää välttämättömänä löytää ainespuun poltolle korvaavia vaihtoehtoja tämän vauhdittamiseksi olemme esittäneet ainespuun polton verotuksen käyttöönottoa. Viime toukokuussa saimme hälyttävän ennakkotiedon Suomen hiilinielujen romahtamisesta. Metsiemme hakkuumääriä ei voi nostaa, koska se vaarantaisi kriittisellä tavalla ilmastotavoitteiden saavuttamisen ja kiihdyttäisi luontokatoa. Uudet energiainvestoinnit on perustettava muuhun kuin puun polttoon, Elo vaati.
Elo esittää myös energiantuotannossa siirtymistä kiertotalouteen.
– Jotta mineraaleja riittää vihreän siirtymän tarpeisiin, on varmistettava, että teollisuuden sivuvirrat ja jätteet pystytään hyödyntämään tehokkaasti ja että kerran kaivetut mineraalit pysyvät kierrossa. Tarvitsemme nykyistä vahvempia ohjauskeinoja, jotta kierrätysmateriaalin käyttäminen on aina edullisempaa, kuin neitseellisen raaka-aineen, Elo sanoi.
Elo totesi myös valmistelussa olevan päästökaupan vahvistamisen ja laajentamisen muun muassa meriliikenteeseen ja lämmitykseen olevan tehokas keino energiasektorin päästövähennysten vauhdittamiseen.
