Hilloa ei enää saa sanoa hilloksi, taustalla EU-sääntö

EU:n aamiaisdirektiivi puuttuu tuotteiden nimiin.
Mansikkahilloa lautasella.
Mansikkahilloa lautasella. / Wikimedia Commons
Mansikkahilloa lautasella.
Mansikkahilloa lautasella. / Wikimedia Commons

Useaa kaupassa myytävää hilloa ei enää saa sanoa hilloksi. Taustalla on uusi EU-sääntely, niin kutsuttu EU:n aamiaisdirektiivi, jonka myötä marjapitoisuuden vaatimusta on nostettu. Tämän vuoksi moni entinen hillo on nykyään nimeltään ”valmiste”.

Ruotsissa 11 eri merkin hilloja on alettu kutsua valmisteiksi, Sydsvenskan kertoo.

Myös Suomessa S-ryhmän merkki Xtra myy nykyään ”mansikka-mustaherukka-vadelma-omenavalmistetta”. Aiemmin Xtra kauppasi samalla koostumuksella lettuhilloa.

Nimenmuutos on iskenyt myös esimerkiksi Saarioiseen, joka valikoimiin nykyisin kuuluu ”Mummolan sileä mansikkamarjavalmiste”.

Aamiaisdirektiivin uusia sääntöjä on jäsenmaissa pitänyt noudattaa 14. kesäkuuta lähtien.

Nykyisin hillossa täytyy olla marjaa tai hedelmää vähintään 45 prosenttia, jotta sitä voi kutsua hilloksi. Aiemmin raja oli 35 prosenttia. Myös marmeladia ja hyytelöä saa myydä näillä nimillä vain, jos ne täyttävät tietyt koostumusvaatimukset.

Sydsvenskanin mukaan osa valmistajista on kohottanut marjapitoisuutta, jotta tuote ei putoaisi ”valmiste”-kategoriaan.

Aamiaisdirektiiviin kuuluu myös sääntelyä hunajalle, jonka alkuperä on kerrottava tarkemmin, sekä mehuilla, joille tuli uusia mahdollisia tuotemerkintöjä kertomaan esimerkiksi vähäsokerisuudesta. Tavoite on saada EU-kansalaisia syömään terveellisemmin aamupalalla, sekä vahvistaa kuluttajan suojaa, lisätä läpinäkyvyyttä ja ehkäistä ruokaväärennöksiä.

LUE MYÖS:
Ruisleipä vai kaurapuuro? Yksi ero ratkaisee terveellisyyden

Jauheliha voi kallistua edelleen – hinta on noussut 1,5 vuodessa jopa 46 prosenttia

Wopke Hoekstran ja suuren valiokunnan keskustelussa painottuivat myös kilpailukyky ja strategisten riippuvuuksien vähentäminen.
Välillä ruokatoiveet menevät niin pitkälle, ettei henkilökunta suostu niihin.
Mainos