Ihmiset arvioivat nyt inflaation selvästi todellista suuremmaksi. Tilastokeskuksen kyselyssä aiemmin tässä kuussa kuluttajat arvioivat, että hinnat ovat nousseet 5,2 prosenttia edellisvuoden tammikuusta. Hintojen arveltiin myös nousevan 4,1 prosenttia seuraavan vuoden aikana.
Vuonna 2024 toteutunut inflaatio Suomessa oli kuitenkin 1,6 prosenttia ja joulukuun inflaatio oli 0,7 prosenttia.
Säästöpankkiryhmän pääekonomistin Henna Mikkosen mukaan toteutuneen ja arvioidun inflaation välillä on yleensäkin eroa, mutta nyt ero on tavallista suurempi. Samankaltainen ilmiö on näkynyt Säästöpankin Säästämisbarometrissa, jossa kuluttajat arvioivat asuntolainojen korkojen olevan nousussa, vaikka ne ovat olleet laskussa ja laskun odotetaan markkinoilla jatkuvan.
– Ihmisten mielikuvat päivittyvät viiveellä, mutta nyt mielikuvat ovat pysyneet aika pitkään sen jälkeen, kun käänne on tapahtunut, Mikkonen sanoo Verkkouutisille.
Suomen vauhdikas inflaatio taittui vuonna 2023. Mikkonen kertoo itsekin pohdiskelleensa mistä ero johtuu.
– Yksi vaikuttavista asioista on se, että ihmiset havainnoivat niiden artikkelien hintoja mitä ostavat usein. Ruoan ja bensan hinnalla voi olla isompi vaikutus kokemukseen inflaatiossa. Niiden hintojen muutos on ainakin euroalueella 2000-luvulla ollut hieman korkeammalla kuin yleinen inflaatio, mutta ero ei ole kovin suuri.
– Mieli toimii niin, ettei hintoja, jotka eivät muutu tai jopa laskevat, havaita samalla tavoin, sen sijaan ikävänä koetut asiat huomataan helpommin. Sijoitusmarkkinoita koskevassa tutkimuksessa on todettu, että tappiot koetaan suurempina kuin vastaavan suuruiset voitot, Mikkonen kertoo.
Julkisuudessa on kuitenkin uutisoitu paljon hintatasosta?
– On ja etenkin korkopuolella jopa lähes päivittäin, eli mediaa ei voi tästä ainakaan syyttää, Mikkonen naurahtaa.
– Mutta tavalliselle tallaajalle, joka ei seuraa innokkaasti taloutta, voi korkotaso olla ”hälläväliä”, ennen kuin korontarkistuspäivä osuu omalle kohdalle.
Vastaavasti korkotason lasku huomataan vasta, kun se näkyy konkreettisesti korontarkistuksessa.
Myös arvonlisäveron korotuksella voi olla vaikutus mielikuviin, vaikka se ei koskenutkaan ruokaa.
– Kun korotus tehtiin kahtena kertana, viime syksynä ja tämän vuoden alussa, niin siitä on myös päästy kirjoittelemaan julkisuudessa pitkään, Mikkonen toteaa.
Kun hintojen uskotaan edelleen nousevan, voiko se johtaa siihen, että ihmiset keskittyvät säästämiseen? Tammikuussa 57 prosenttia kuluttajista kertoi Tilastokeskuksen tutkimuksessa, että rahaa on jäänyt säästöön, mutta isoja hankintoja ei edelleenkään suunnitella.
– Voi sillä jokin vaikutus olla. Tosin rationaalisesti ajateltuna jos hintojen pelätään nousevan, silloinhan kannattaisi ostaa nyt, eikä tulevaisuudessa kalliimmalla, Mikkonen miettii.
Entä koska kuluttajien luottamus paranee? Siitä on kaivattu veturia koko talouden kohenemiselle.
– Se onkin miljoonan taalan kysymys. Odotin jo viime vuonna hiukan ripeämpää nousua, mutta yhä ollaan selvästi pitkän ajan keskiarvon alapuolella.
Mikkosen mukaan kuluttajien luottamuksen parantuminen on ollut hidasta siihen nähden, että taloudessa tapahtuu hyviäkin asioita, ostovoima on keskimääräisesti ollut kasvussa reilun vuoden, korot ja inflaatio ovat olleet laskussa.
– Miinuspuolella työmarkkinatilanne on heikentynyt ja pysynee heikkona ainakin vielä alkuvuoden.
Samalla ennusteita talouskasvusta on ruuvattu useissa arvioissa alaspäin. Mikkosen mukaan kaikkea ei voi selittää talouden muuttujilla, vaan ajassa on laajempaa epävarmuutta, jota esimerkiksi Ukrainan sota aiheuttaa.
– Hyvä on toki muistaa myös, että kun ekonomistit katsovat hintatasoa ja ostovoimaa, niin ihmiset muistelevat tasoa, missä oltiin ennen kuin koko hässäkkä alkoi. Esimerkiksi ruoan hintataso on edelleen yli 20 prosenttia korkeammalla kuin se oli ennen inflaatiopurskahdusta.
– Jaksan edelleen uskoa, että ellei mitään yllättävää isoa tänä vuonna tapahdu, yksityinen kulutus lähtisi kiihtymään. Talous on paljolti psykologiaa. Yritysten luottamus on jo noussut pohjatasostaan ja madaltunut korkotaso kiihdyttää investointeja, Mikkonen arvioi.
LUE MYÖS:
Karu laskelma ostovoimasta: keskituloinen menetti 7400 euroa
