Erityistarkkuutta liikenteessä vaaditaan, kun tällä viikolla alkava hirvenmetsästys saa eläimet liikkeelle. LEHTIKUVA/TARMO LEHTOSALO

Hirvieläinkolarien riskiviikot alkoivat

Vakuutusyhtiö kehottaa huomioimaan liikenteessä metsästyskauden alun.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Hirvi- ja kauriskolareja sattuu vakuutusyhtiö Ifin vuosien 2019–2023 vahinkotilastojen perusteella eniten viikoilla 40–48, eli lokakuun alkupuolelta marraskuun loppuun sijoittuvalla ajanjaksolla. Erityistarkkuutta liikenteessä vaaditaan, kun tällä viikolla alkava hirvenmetsästys saa eläimet liikkeelle.

Pimeään aikaan loka–joulukuussa sattuu noin puolet kaikista eläinkolareista, kertovat Ifin vahinkotilastot. Yksittäisistä viikoista vaarallisin on Ifin vuosien 2019–2023 tilastoissa marraskuun loppupuolelle sijoittuva viikko 47, jolloin eläinkolarin riski on lähes kaksi kertaa keskimääräistä suurempi.

– Loppuvuodesta onnettomuusriskiä lisäävät valoisan ajan lyheneminen sekä vaihtelevat sääolosuhteet. Metsästyskauden lisäksi syksyinen kiima-aika voi saada eläimet ryntäilemään poikkeavasti. Varoitusmerkit hirvivaarasta kannattaa ottaa vakavasti, sillä ne on laitettu paikoille, joissa riski on todellinen, autovakuutusten tuotepäällikkö Peter Roselius Ifistä kertoo tiedotteessa.

Yli 70 prosenttia hirvieläinonnettomuuksista tapahtuu pimeässä, jonka turvin eläimet lähtevät liikkeelle. Törmäysriski on suurimmillaan, kun auringonlaskusta on kulunut tunti.

– Metsästyskaudella kannattaa kuitenkin varautua siihen, että eläimet voivat liikkua yllättävällä tavalla myös valoisaan aikaan. Jos havaitsee metsästäjiä tien reunassa, on hyvä hiljentää vauhtia, koska myös hirvi tai kauris voi olla lähellä, muistuttaa Roselius.

Ajonopeuden laskeminen on paras turvallisuusteko

Loppuvuodesta kolaroidaan etenkin valkohäntäkauriiden ja hirvien kanssa, minkä vuoksi silloin sattuu suurempia vahinkoja kuin keväisissä törmäyksissä pienikokoisen metsäkauriin kanssa. Vakavimpia onnettomuuksia liikenteessä aiheuttavat hirvet.

– Hirvikolarien henkilövahingot johtuvat hirven suuresta koosta ja siitä, että törmäyksessä eläin kaatuu helposti auton päälle ja tuulilasin läpi. Autoista merkittävä osa päätyy lunastukseen. Kauriskolareissa sattuu onneksi vain harvoin henkilövahinkoja ja auto selviää tyypillisesti erilaajuisilla peltivahingoilla, kertoo Roselius.

Ajonopeuden laskeminen on tehokkain keino vähentää onnettomuusriskiä, koska silloin kuljettajalle jää enemmän aikaa ympäristön havainnointiin ja jarruttamiseen. Nyrkkisääntönä on, että tielle jolkottava hirvi kannattaa väistää sen peräpuolelta, sillä hirven takaosa aiheuttaa painavaa etuosaa pienemmät vahingot.

Yhteensä Suomen tieliikenteessä tapahtui viime vuonna Tilastokeskuksen mukaan 12 826 riistaonnettomuutta. Vuoden 2022 tavoin onnettomuuksien kokonaismäärä oli laskussa erityisesti sen vuoksi, että valkohäntäkauriskolarit ovat vähentyneet.

Näin vähennät riskiä joutua hirvikolariin

1. Laske ajonopeutta hämärällä ajaessa erityisesti hirvivaara-alueilla.
2. Käytä mahdollisuuksien mukaan kaukovaloja.
3. Tarkkaile tien pientareita tavallista enemmän niissä kohdissa, joissa hirviaita loppuu tai alkaa.
4. Hiljennä vauhtia, jos havaitset jotakin poikkeavaa, kuten metsästäjiä tien reunassa.
5. Huolehdi ajovalojen kunnosta.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Viikon suosituimmat videot
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)