Syksyn hämärtyvät illat kasvattavat hirvikolarien riskiä Suomen teillä, kun eläinten aktiivisin liikkumisaika osuu yhä useammin heikon näkyvyyden tunteihin. Vakavimmat eläinonnettomuudet painottuvat iltaan.
Liikenneturvan ennakkotietojen mukaan hirvieläinonnettomuuksissa kuoli Suomessa vuonna 2025 viisi ja loukkaantui 133 ihmistä. Kuolleista neljä menehtyi hirvikolareissa. Loukkaantumisista 81 prosenttia tapahtui hirvikolareissa.
Syksyllä riskiä kasvattavat yhtä aikaa hirvien luontainen aktiivisuus aamu- ja iltahämärässä, kiima-aika sekä hirvenmetsästys, joka saa eläimiä liikkeelle.
Liikennevakuutuskeskuksen mukaan yli puolet kuolemaan johtaneista eläinonnettomuuksista tapahtuu iltakuuden ja keskiyön välillä.
– Syksyllä työ- ja asiointimatkat osuvat yhä useammin juuri hämärään. Kuljettajan onkin syytä kiinnittää erityistä huomiota nopeuteen ja tien reunoihin etenkin alueilla, joilla hirvieläimistä varoitetaan liikennemerkein, Pop-vakuutuksen palvelujohtaja Tommi Lehmusvirta sanoo tiedotteessa.
Yhden hirven perässä voi tulla toinen
Kuljettajan kannattaa tarkkailla hämärässä ja pimeällä ajokaistan lisäksi pientareita ja metsänreunoja. Kaukovaloja on syytä käyttää aina, kun se onnistuu muuta liikennettä häikäisemättä.
Jos yksi hirvi ylittää tien, perässä voi tulla toinen. Äkillinen väistöliike voi puolestaan johtaa auton hallinnan menettämiseen tai vastaantulevan liikenteen kaistalle ajautumiseen. Jos törmäystä ei voi välttää, voimakas jarrutus on yleensä hallitsematonta väistöä turvallisempi ratkaisu.
Hirvikolarin jälkeen tärkeintä on estää lisävahingot, varoittaa muuta liikennettä ja ilmoittaa törmäyksestä hätäkeskukseen. Loukkaantunutta eläintä ei pidä lähestyä, mutta sen poistumissuunta kannattaa mahdollisuuksien mukaan painaa mieleen viranomaisia varten.