Ulkopoliittisen instituutin uusi johtaja Hiski Haukkala ei pidä Verkkouutisten Sanna Ukkola Shown (alla) haastattelussa todennäköisenä, että Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa voisi päättyä oikeudenmukaiseen rauhaan Ukrainan ehdoilla ja johtaa paluuseen vuoden 1991 rajoihin. Tässä skenaariossa myös Venäjän vuonna 2014 valtaama ja laittomasti alueeseensa liittämä Krim siis palautettaisiin Ukrainalle myöhemmin valloitettujen Itä-Ukrainan alueiden lisäksi.
– Ukraina joutuu todennäköisesti hyväksymään ainakin väliaikaisesti jonkin tasoisia alueluovutuksia – tai jos ei luovutuksia, joka tarkoittaisi niiden hyväksymistä – niin aluemenetyksiä, Haukkala arvioi.
Erilaisia malleja on haarukoitu viime aikoina julkisessakin keskustelussa. Sitä, miten Ukraina tai varsinkaan Moskova niihin suhtautuu voi vain arvailla.
Hiski Haukkala muistuttaa, että pyöritellyt mallit ovat varsin erilaisia.
– Yksi vaihtoehtohan on, että Ukraina pakotetaan hyväksymään alueluovutukset tai menetykset ja vielä tällainen pakotettu neutraliteetti, joka on ehkä se malli, josta puhuttiin ensin mahdollisesti [Yhdysvaltain tulevan presidentin Donald] Trumpin tapauksessa, Haukkala sanoo.
– Toinen vaihtoehto on sitten [Naton edellisen pääsihteeri Jens] Stoltenbergin malli, jossa hyväksytään tietyt aluemenetykset, mutta sitten saadaan Naton jäsenyys ja turvatakuut ja sitä myöten tällainen kahden Saksan malli, hän jatkaa.
Todellinen ”voimatekijä” koko keskustelussa on UPI:n johtajan mukaan kuitenkin se, että Moskovan on oltava valmis jonkinlaiseen sopimukseen.
– On ihan mahdollista, että Venäjä ja [Vladimir] Putin näkevät tässä polun merkittävämpään sotilaalliseen voittoon. Siksi on ihan mahdollista, että Trump voi haluta tehdä diilin, hän voi tehdä tarjouksen, hänellä voi olla vaikka mitä ajatuksia, mutta ne eivät välttämättä sitten mene läpi.
Tämä veisi Haukkalan mukaan ”taas uuteen tilanteeseen”.
Vastaavaa analyysiä on kuultu muiltakin asiantuntijoilta. Arvostettu Venäjä-asiantuntija, professori Sergei Radtshenko arvioi hiljattain Kremlin saattavan hyvinkin katsoa ajan olevan nyt otollinen entistä kiivaammille sotatoimille Ukrainassa. Radtshenko varoitti Venäjän kanssa sopimisen vaikeudesta ja siitä, että Putin saattaa vain esittää halukasta neuvotteluihin.
Hiski Haukkalan mukaan Vladimir Putin saattaa nähdä mielessään maailman, jossa Yhdysvallat vähentää tukeaan Ukrainalle eikä Eurooppa kykene vastaamaan tilanteeseen omien ongelmiensa ja heikkouksiensa takia.
– Ukraina olisi asia, jonka aika hoitaa Venäjän kannalta paremmalle tolalle, Haukkala summaa.
Republikaanien Donald Trumpin voitto Yhdysvaltain presidentinvaalissa on kiihdyttänyt keskustelua mahdollisesta rauhansopimuksesta Ukrainan ja Venäjän välillä. Sodan osapuolten välillä ei ole tapahtunut uusia neuvotteluavauksia – pikemminkin päinvastoin. Trump on kuitenkin ilmaissut toistuvasti kampanjansa aikana haluavansa ratkaista kriisin nopeasti ja myös pystyvänsä tähän.
Hiski Haukkala toppuuttelee tulkintoja, joiden mukaan länsi olisi jo luovuttamassa Ukrainan suhteen. Yhdysvaltain tuen Ukrainalle hän uskoo kuitenkin vähenevän. Myös ulkopolitiikan tekemisessä voidaan nähdä tilanteeseen vaikuttavia muutoksia.
– Katse kääntyy nyt meihin eurooppalaisiin. Mitä me kykenemme tekemään ja haluamme tehdä tässä meidän kannaltamme aivan keskeisessä turvallisuuskysymyksessä.
– Haluaisin itse ajatella, että viimeistä sanaa ei ole nähty.
LUE MYÖS:
Moskovan jättipotti: Varoitus Vladimir Putinin Ukraina-suunnitelmasta
