Ratkaiseva Ukrainan voitto on brittihistorioitsija Timothy Garton Ashin mukaan ainoa tie pysyvään rauhaan, vapaaseen Eurooppaan ja lopulta myös nykyistä parempaan Venäjään.
– Ukrainalaisilla on oma teoriansa voitosta. Se alkaa voitolla taistelukentällä ja päättyy muutoksiin Moskovassa. Mieluiten se olisi hallinnon vaihtuminen ja Kremlin sotarikollisista eroon pääseminen, Garton Ash kirjoittaa Eesti Päevaleht -lehdessä julkaistussa kolumnissaan.
Takaiskut taistelukentillä ovat historioitsijan mukaan laukaisseet aiemminkin vallankumouksia Venäjällä.
– Jos Ukrainan armeija pääsee nopeasti Asovanmerelle, piirittää suuren määrän demoralisoituja Venäjän joukkoja ja katkaisee syöttölinjat Krimin niemimalle, niin Venäjän armeijan taisteluhenki voi romahtaa. Se vaikuttaisi Moskovan hallintoon. Krim on avain tämän skenaarion onnistumiseen. Ukrainalaiset haluavat mennä Krimille (vaikkakaan eivät välttämättä miehitä sitä heti) juuri siitä syystä, miksi länsimaiset poliitikot neuvovat heitä olemaan tekemättä sitä: Krim on todella tärkeä Venäjälle, historioitsija kirjoittaa.
– Tämä on rohkea ja riskialtis teoria. Mutta onko kenelläkään lännessä jotain parempaa tarjottavaa? Monet länsimaiset poliitikot näyttävät pelkäävän Ukrainan menestystä lähes yhtä paljon kuin Ukrainan tappiota.
Historioitsijan mukaan lännessä haikaillaan keskitien rauhanratkaisun perään, joka ”ei ole liian kuuma tai liian kylmä”. Ukrainaa hänen mukaansa valmistellaan siihen mahdollisuuteen, että se menettää alueitaan Venäjälle.
– Mitä meidän pitäisi tehdä? Meidän ei pidä pelätä, meidän on oltava valmiita. Riskitöntä tietä eteenpäin ei ole. Välittömien riskien välttäminen merkitsee nyt suurempien riskien luomista tulevaisuuteen, hän viittaa lännen saamattomuuteen Krimin miehityksen jälkeen.
– Niiden (riskien) joukossa ei ole ainoastaan nykyinen sotilaallinen konflikti Ukrainassa, vaan myös Kiinan rohkaistuminen hyökkäämään Taiwaniin.
Lännen pitää historioitsijan mukaan jatkaa määrätietoisesti Ukrainan tukemista.
– Meidän on vältettävä puhumista rauhasta ja vastuullisuudesta, kun se itse asiassa tarkoittaa muille ihmisille kehotusta ja lopulta jopa pakkoa uhrata kotinsa, vapautensa ja turvallisuutensa vain siksi, että Saksa, Ranska, Italia ja muut maat voivat jatkaa nykyistä elämäntapaansa lyhyen aikaa, hän kirjoittaa.
– Länsi on tehnyt tämän Keski- ja Itä-Euroopan kansoille useammin kuin kerran. Enempää ei tarvita.
