Kurskin hyökkäyksellä Ukraina haluaa osoittaa Venäjälle, että myös he ovat tarvittaessa valmiita jatkamaan sotaa. Nyt sodassa mitataan osapuolten kestävyyttä ja johtajien paineensietokykyä. Näin arvioi Venäjän historian asiantuntija, Johns Hopkins-yliopiston professori Sergei Ratshenko The Guardianissa.
Rauhanneuvottelut vaikuttavat nyt kaukaiselta vaihtoehdolta, professori toteaa, sillä Vladimir Putinilla ei ole kiire taistelujen lopettamiseksi. Putin on uhrannut sotaretkellään paljon, eikä hän aio jättää sodan mahdollisia osinkoja poimimatta, Ratshenko muotoilee.
– Ja vaikka hän ei ole erityisen hyvä sotapäällikkö, on pakko myöntää, että hän on onnistunut aivopesussa nerokkaalla tavalla ja saanut suuren osan venäläisistä tukemaan militanttia imperialismiaan, Ratshenko kirjoittaa.
Putin ei toisin sanoen ole lopettamassa sotaansa, ja Venäjän johto ottaa professorin mukaa kaiken irti lännen kasvavasta eripurasta. Donald Trumpin valintaa enemmän Putin hyötyy Yhdysvaltain kongressin taannoisen pattitilanteen kaltaisista olosuhteista, jossa Ukraina-apu muuttuu sisäpoliittiseksi lyömäaseeksi ja toimitukset pysähtyvät. Epävarmuus on levinnyt myös Eurooppaan, Ratshenko arvioi.
– Eurooppa on toivottamasti jakautunut niihin, jotka haluavat voimakkaampaa tukea Ukrainalle, mutta joilla ei ehkä ole siihen vaadittavia resursseja (esimerkiksi Baltian maat ja Puola) sekä niihin, joilla on resursseja mutta ei selvästikään halua (esimerkiksi Saksa).
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi kuitenkin ymmärtää Putinin tavoitteet, Ratshenko kirjoittaa. Hyökkäämällä Kurskiin Ukraina ei pyri pelkästään nostattamaan omiensa mielialaa, vaan myös pakottamaan Venäjän neuvottelupöytään.
– Hänen on osoitettava, että myös hän on Putinin tavoin valmis jatkamaan tätä sotaa niin pitkään kuin on tarpeen, Ratshenko kirjoittaa Ukrainan presidenttiin viitaten.
– He molemmat eivät voi olla oikeassa, hän päättää.
