Israelin ja libanonilaisen Hizbollah-järjestön arvioidaan ajautuneen täysimittaisen sodan partaalle.
Yhteenotot alkoivat jo yli 11 kuukautta sitten Hizbollahin aloitettua raketti- ja ohjustulen rajan yli tukeakseen Gazassa toimivaa Hamas-terroristijärjestöä. Israelin pohjoisosa muuttui taisteluvyöhykkeeksi vain vuorokausi Hamasin aloittaman verisen iskun jälkeen.
Monet tahot ovat Israelissa pitäneet uutta konfliktia väistämättömänä jo vuosikausien ajan. Osapuolet kävivät heinä–elokuussa 2006 reilun kuukauden kestäneen sodan, joka päättyi YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmaan. Siinä vaadittiin Israelin vetäytymistä Libanonin eteläosista ja Hizbollahin aseistariisuntaa. Näin ei kuitenkaan tehty, sillä Iranin tukeman miliisijärjestön massiivinen arsenaali on vain kasvanut viime vuosikymmeninä.
– Asevoimat on tehnyt suunnitelmiaan jo vuosikausien ajan, Israelin asevoimien (IDF) entinen korkea-arvoinen tiedustelujohtaja Miri Eisin sanoo Washington Post -lehdelle.
Pääministeri Benjamin Netanjahu on aiemmin suhtautunut asevoimista kuuluneisiin vaatimuksiin epäillen. Riskinä on kahden rintaman sota ja mahdollisuus ajautua tappioita aiheuttavaan taisteluun Libanonissa ilman selkeitä tuloksia.
Asetelma vaikuttaa muuttuneen ratkaisevalla tavalla. Israelissa on suurta poliittista painetta rauhoittaa pohjoisrajan tilanne, sillä yli 67 000 asukasta on joutunut pakenemaan alueelta. Kyynisemmän näkemyksen mukaan Netanjahu haluaa pitkittää konfliktia pidentääkseen omaa poliittista selviytymistään.
Hamasin lokakuussa 2023 tekemän yllätyshyökkäyksen jälkeen muodostettu sotakabinetti hajoaa heti, jos maa siirtyy rauhantilaan. Benjamin Netanjahun pääministerikausi olisi tällöin ohi. Häntä lisäksi uhkaa parlamentaarinen selvitys Hamasin iskua edeltäneistä tiedusteluepäonnistumisista ja muista virheistä.
Israel on vaatinut Hizhollahin taistelijoita vetäytymään Litani-joen pohjoispuolelle, mikä käytännössä loisi rakettitulelta suojaavan puskurivyöhykkeen Libanonin eteläosiin. Hizbollah tuskin suostuu tähän, sillä se on rakentanut laajan tunneliverkoston tuliasemineen maan eteläosiin.
Elokuussa tehdyn mielipidekyselyn mukaan 67 prosenttia Israelin juutalaisväestöstä kannattaa aiempaa aggressiivisempia vastatoimia Hizbollahin hyökkäyksille. Vastaajista 47 prosenttia sanoi tukevansa maahyökkäystä syvälle Libanoniin ja maan infrastruktuurin pommittamista.
Israel Democracy Institute -tutkimuslaitoksen johtaja Yohanan Plesnerin mukaan suurin osa israelilaisista pitää pohjoisrajan tilannetta kestämättömänä.
– Tämä oli eskalaatio, joka oli vain ajan kysymys Israelin näkökulmasta, Plesner sanoo.
Israelin asevoimat ilmoitti keskiviikkona torjuneensa ensi kertaa Tel Avivin lähialueelle lentäneen Hizbollahin ohjuksen. Hävittäjäkoneet lisäksi tuhosivat Syyrian puolelta Israeliin lentäneen lennokin. Libanonin terveysministeriön mukaan Israelin viimeaikaisissa ilmaiskuissa on kuollut yli 560 ihmistä, joiden joukossa on ainakin 50 lasta.
