Naton yhteisen puolustuksen rauhan ajan tehtävät ovat osa liittokunnan perusajatusta, jonka mukaan kaikki liittolaiset valmistautuvat tukemaan toisiaan puolustuksen ja pelotteen ylläpitämisessä.
Rauhan aikana Naton ilmapuolustusta toteutetaan Air Policing ja Air Shielding -tehtävillä. Air Policing -toiminnassa jäsenmaiden ilmavoimat huolehtivat liittokunnan ilmatilan valvonnasta ja turvaamisesta. Air Shielding -toiminta puolestaan käsittää hävittäjien ja ilmatorjuntayksiköiden tehostetun läsnäolon ja harjoittelun Naton itäisissä jäsenmaissa, kertoo Ilmavoimat tiedotteessaan.
Islannilla ei ole omia ilmavoimia, joten muut Nato-maat tukevat maata ilmavalvonnan päivystystoiminnalla, jolla vastataan Islannin rauhan ajan valmiustarpeisiin. Suomi osallistuu Naton ilmavalvontatehtäviin Islannissa (NATO Icelandic Air Policing) ensimmäistä kertaa liittokunnan jäsenmaana alkuvuodesta.
Islantiin lähtevän suomalaisen osaston vahvuus on neljä F/A-18 Hornet -hävittäjää ja 50 sotilasta.
‒ Suomen osallistuminen Islannin ilmavalvontaan vahvistaa Naton läsnäoloa pohjoisessa ja on konkreettinen osoitus pohjoismaisesta yhteistyöstä sekä Suomen ilmavoimien kyvystä toteuttaa tehtäviä koko Naton alueella. Norjan ja Tanskan ilmavoimat ovat osallistuneet säännöllisesti Islannin ilmavalvontaan, joten kyseessä on luonteva tehtävä myös Suomelle. Pohjoisen alueen strategisen merkityksen huomiointi Natossa on Suomen tavoitteiden mukaista, toteaa Ilmavoimien komentaja, kenraalimajuri Timo Herranen.
Hänen mukaansa Ilmavoimien osalta tavoitteena on saada kokemusta operatiivisesta hävittäjäpäivystyksestä Islannissa osana Naton Air Policing -toimintaa sekä kehittää Ilmavoimien Nato-integraatiota ja kykyä lähettää hävittäjäosasto liittolaismaan tukikohtaan.
– Viime kesänä Ilmavoimat operoi Romaniassa Naton eteläisellä suunnalla. Nyt toimimme vuorostaan pohjoisessa ja osoitamme siten olevamme aktiivinen, vastuunsa kantava ja ammattitaitoinen liittolainen, Herranen toteaa.
Suomalaiset hävittäjät päivystävät Keflavíkin lentotukikohdassa
Islannissa maanpuolustuksesta vastaa maan ulkoministeriön puolustusosasto. Islannin rannikkovartiosto ylläpitää Keflavíkin lentotukikohtaa ja pääjohtokeskusta sekä eri puolilla Islantia sijaitsevia tutka- ja viestiasemia.
Suomalainen hävittäjäosasto tukeutuu Keflavíkin lentotukikohtaan, joka sijaitsee noin 50 kilometrin päässä Islannin pääkaupungista Reykjavíkista. Lapin lennosto toteuttaa Suomen osallistumisen, mutta osastossa on mukana henkilöstöä myös muista Ilmavoimien joukko-osastoista. Keflavíkin lentotukikohta järjestää paikan päällä tarvittavan isäntämaatuen.
Ilmavalvonnan päivystystoiminta toteutetaan aseistetuilla F/A-18 Hornet -hävittäjillä, jotka on varustettu ilmataisteluohjuksin, tykein ja omasuojajärjestelmin. Päivystyskoneet varustetaan Islannissa samalla tavalla kuin alueellisen koskemattomuuden valvonnan ja turvaamisen tehtävissä Suomessa.
Kyseessä on kolmas kerta, kun Ilmavoimat lähettää hävittäjiä Nato-tehtäviin. Suomalaiset F/A-18 Hornet -hävittäjät olivat mukana turvaamassa Naton huippukokousta Liettuan Vilnassa jo heinäkuussa 2023. Ensimmäinen pitkäkestoinen Nato-tehtävä toteutettiin kesällä 2024, kun Ilmavoimat osallistui kahden kuukauden ajan Naton Air Policing ja Air Shielding -toimintaan Romaniassa.
