Helsingin Sanomien teettämän kyselyn mukaan kolme neljästä suomalaisesta kannattaa nuorten väkivaltarikosten rangaistusten koventamista jengirikollisuuden ehkäisemiseksi.
Vastaajista 74 prosenttia koventaisi rangaistuksia, kun taas 12 prosenttia ei koventaisi rangaistuksia.
Suhtautumiseen vaikuttaa puoluekanta, mutta saman puoluekannan omaavien vastaajien keskuudessa havaittiin myös vaihtelua siinä, tulisiko rangaistuksia kiristää. Perussuomalaisten kannattajista jopa 97 prosenttia sanoo kannattavansa kovempia rangaistuksia. Vasemmistoliiton kannattajakunnassa on eniten hajontaa. 30 prosenttia koventaisi rangaistuksia, 34 prosenttia ei koventaisi ja 37 prosenttia ei osaa sanoa, pitäisikö rangaistuksia koventaa vai ei.
Turun yliopiston rikosoikeuden apulaisprofessori Tatu Hyttinen arvioi HS:lle, että rangaistusten koventaminen saisi todennäköisesti vähemmän tukea, jos vastaajille annettaisiin enemmän tietoa esimerkiksi rikollisuuden syistä, teko-olosuhteista ja tekijöistä.
Hyttinen muistuttaa, etteivät kovemmat rangaistukset välttämättä johda rikosten vähentymiseen, sillä moni rikos tehdään kiihtyneessä mielentilassa, jolloin kyky arvioida tekojen seurauksia on heikko. Toisekseen nuori voi toimia rikostilanteessa ryhmäpaineen alla.
Petteri Orpon (kok) hallitus aikoo puuttua nuoriso- ja jengirikollisuuteen mm. tekemällä jengirikollisuuskytköksestä koventamisperusteen, koventamalla luvattomien aseiden hallussapidon rangaistuksia sekä antamalla poliisille lisää keinoja rikollisjengien jäsenten tarkkailuun.
Kovien toimenpiteiden lisäksi hallituksella on käytössän pehmeitä keinoja, joita ovat ankkuritoiminta eli nuorten moniammatillinen tukeminen sekä yhteistyö kolmannen sektorin kanssa.
