Kantar TSN:n tutkimus toteutettiin Helsingin Sanomain toimeksiannosta 16.–27. 10. 2017. Haastatelluilta kysyttiin ”pitäisikö Suomen liittyä Naton jäseneksi”.
Natoon hakemista vastusti 59 prosenttia. Hakemisen kannalla oli 22 prosenttia. Vailla mielipidettä oli 19 prosenttia.
Jäsenyyttä vastustettiin selvästi kaikissa kansanryhmissä.
Puolueiden kannattajista kokoomuslaisista 45 prosenttia kannatti ja 43 prosenttia vastusti jäsenyyttä. Sdp:n kannattajat vastustivat 69-18, keskustan kannattajat vastustivat 61-22 ja vihreiden kannattajat vastustuvat 60-21
Jos Ruotsi liittyisi Natoon, kasvaisi Natoon hakeutumisen kannattajien osuus 22 prosentista 33 prosenttiin. Tällöinkin vastustajia olisi yli 50 prosenttia.
HS selvitti edellisen kerran suomalaisten Nato-kantoja loppukesästä 2014. Tuolloin jäsenyyttä kannatti 26 prosenttia, kun kannatus nyt siis on 22 prosenttia.
Hallitusohjelman mukaan ”Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa, joka toteuttaa käytännönläheistä kumppanuutta Naton kanssa ja ylläpitää mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä”. Ohjelmassa todetaan, että ”Pohjoismaat, Euroopan unioni myös turvallisuusyhteisönä, Nato-kumppanuus, ETYJ ja YK muodostavat
Suomen kansainvälisen yhteistyön puitteet”.
Nato-yhteistyön luonne on viime vuosina syventynyt. Ulkopoliittisen instituutin tutkija Matti Pesu sanoo HS:ssa, että suomalaiset eivät vielä täysin ymmärrä Suomen muuttunutta asemaa. Hänen mielestään suomalaiset kyllä tukevat yhteistyölinjaa, joka tosiasiassa vie lähemmäs länsimaista puolustusjärjestelmää.
