Helsingin Sanomien haastattelemat ekonomistit eivät lämpene perintöveron poistolle. Petteri Orpon (kok.) hallitus selvittää perintöveron korvaamista luovutusvoittojen verottamisella, eli siirtymistä esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa käytössä olevaan malliin.
Perintöveron kohtalosta on käyty keskustelua jo pitkään. EVA:n viimevuotisen arvo- ja asennetutkimuksen mukaan perintö- ja lahjavero on suomalaisten eniten karsastama vero, jota yli puolet alentaisi.
HS:lle joukko ekonomisteja kuitenkin arvioi, ettei perintöverosta luopuminen juurikaan edistäisi talouskasvua.
– Taloustieteellinen tutkimus ei osoita, että talouskasvu olisi hitaampaa niissä maissa, joissa on perintövero. Yhdysvallat ja Tanska ovat perintöverosta huolimatta talouskasvun kärkimaita. Kaikkien verojen voi ajatella vaikuttavan kielteisesti, mutta perintöveron vaikutukset ovat muita veroja vähäisempiä, sanoo Aalto-yliopiston taloustieteen emeritusprofessori Matti Pohjola.
Muut asiantuntijat ovat samalla linjalla. Veron merkitystä talouskasvulle ei pidetä merkittävänä, ja useampi ekonomisti varoittaa veron poistamisen johtavan verotulojen supistumiseen ja siten pahentavan talouden alijäämää. Perintöveron tuotto oli vuonna 2024 miljardi euroa. Hankenin taloustieteen professori Topi Miettinen ehdottaa, että mahdolliset veronalennukset kohdistettaisiin perintöveron sijasta ansiotuloveroon, pääomatuloveroon tai yhteisöveroon, joissa kannustinongelmat ovat suurempia.
Perintöverossa on asiantuntijoiden mukaan myös ongelmansa. Vero saattaa esimerkiksi hankaloittaa yritysten sukupolvenvaihdoksia, ja Suomen Pankin johtokunnan neuvonantaja Essi Eerola toteaa perintöveron kohdistuvan usein vaikeasti realisoitavaan varallisuuteen. Perintövero riippuu myös siitä, ”millaista varallisuutta annetaan ja kenelle”, veron uudistamista suositteleva Eerola sanoo.
