Irakin Kurdistanista kotoisin oleva murhasta tuomittu mies sai Suomesta oleskeluluvan esiintymällä syyrialaispakolaisena ja tuhoamalla sormenjälkensä. Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön johtajan mukaan vastaava tapaus voi myös toteutua uudestaan. Asiasta uutisoi Helsingin Sanomat.
Vuonna 2014 Faraidun Latif Sharif haki turvapaikkaa Suomesta väittämällä olevansa pakolainen sisällissotaa käyvästä Syyriasta. Hän antoi viranomaisille väärennettyjä asiakirjoja eikä hänen henkilöllisyyttään voitu selvittää, sillä hän oli tuhonnut sormenjälkensä. Suomen viranomaiset myönsivät hänelle kuitenkin oleskeluluvan.
Mikäli Sharifin henkilöllisyys olisi ollut viranomaisten tiedossa, olisivat he tienneet, että hänelle oli langetettu Norjassa maahantulokielto Schengen-alueelle.
Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön johtajan Antti Lehtisen Migrillä on vain rajatut mahdollisuudet tutkia kansainvälisen suojelun tarvetta maan perusteella. Käytännössä Migrin on hyväksyttävä turvapaikanhakijan kertoma maa tämän kotimaaksi, ellei Migri kykene osoittamaan riittävällä selvyydellä tämän oikeaa kotimaata.
Jos turvapaikanhakija kertoo kotimaakseen sotaa käyvän maan, on hakija käytännössä kansainvälisen suojelun piirissä.
– Jos oikeasta kotimaasta ei ole riittävää näyttöä, niin Migrin liikkumavara on aika pieni, Lehtinen tiivistää.
Lehtosen mukaan Migrin on ennakkopäätösten nojalla luotettava turvapaikanhakijan sanaan jopa ääritapauksessa, jossa hakijan asiakirjat ovat väärennettyjä, sormenjäljet tuhottuja, kertomukset täynnä ristiriitoja ja kielianalyysi kertoo hänen valehtelevan.
Kyseinen korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) ennakkopäätös on vuodelta 2016. Sen mukaan turvapaikanhakijan kotimaan ja kansalaisuuden päätteleminen tämän väittämästä poikkeavalla tavalla edellyttää kielianalyysin tuloksen lisäksi vahvaa näyttöä hänen todellisesta kotimaastaan.
Kyseisessä tapauksessa Kamerunista kotoisin oleva turvapaikanhakija kertoi olevansa Kongon demokraattisen tasavallan Pohjois-Kivun alueelta, jossa on käyty väkivaltaista sissisotaa jo 2000-luvun alusta lähtien. Miehen kertomukset olivat kuitenkin täynnä ristiriitoja ja passi väärennetty. Kielianalyysi kertoi, että todennäköisyys sille, että hän olisi kotoisin Pohjois-Kivusta, oli erittäin pieni.
KHO:n mukaan siitä, että miehen sukulaiset asuivat Kamerunissa, hänen puhelimessaan oli kamerunilaisia puhelinnumeroita ja hän oli käynyt Kamerunissa useasti ei voitu päätellä, että hän olisi kotoisin Kamerunista. Tällainen päätös olisi edellyttänyt lisäksi vahvaa näyttöä hänen todellisesta kotimaastaan.
Edes KHO ei uskonut miehen olevan kotoisin Pohjois-Kivusta, mutta Migrin oli joka tapauksessa lähdettävä siitä, että hän oli kotoisin sieltä. Lopulta miehelle myönnettiin turvapaikka.
Lehtinen myöntää, että käytännössä maahanpääsyä helpottaa sormenjälkien tuhoaminen. Näin viranomaiset eivät pysty tarkastamaan mahdollisia maahantulokieltoja. Vastaavia tapauksia on havaittu ympäri Eurooppaa.
– On se mahdollista. Migrillä on kuitenkin tavallaan aika rajalliset keinot selvittää asioita etenkin silloin, jos turvapaikanhakijalla ei ole asiakirjoja, Lehtonen myöntää.
Myös tiedon kulkemisessa eri virastojen välillä on Lehtosen arvion mukaan ongelmia. Sisäministeriö on kuitenkin käynnistänyt uuden hankkeen, jolla oikeustilaa pyritään selventämään.
Käytännössä henkilöllisyyden selvittäminen on kuitenkin Migrille hankalaa.
– Se on haastava tehtävä, Lehtonen tiivistää.