Kaikkein nuorimpien tekemä vakava väkivalta ja nöyryyttäminen ovat lisääntyneet, kertoo Helsingin Sanomat.
Poliisin tilastojen mukaan 14-vuotiaat tekivät vuosina 2021–2023 enemmän poliisin tietoon tulleita väkivaltatekoja kuin mikään muu ikäluokka. Viime vuonna alle 15-vuotiaat vastasivat myös 15 prosentista kaikista väkivallanteoista. Aiemmin luku on pyörinyt parissa kolmessa prosentissa. Väkivalta lisääntyi jopa alle 12-vuotiailla.
Viime vuonna 12–14-vuotiaiden pahoinpitelyn uhrien määrä nousi 3 600:een. Verrattuna vuoteen 2018 nousua on jopa 140 prosenttia.
Helsingin yliopiston kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin lehtori Matti Näsi muistuttaa, että 15–20-vuotiaat pojat ovat perinteisesti olleet kaikista alttiimpia ryhtymään rikolliseen toimintaan. Nykyistä käännöstä, jossa yhä nuoremmat tekevät rikoksia, hän pitää silti kummallisena.
Samaa mieltä on kriminologian apulaisprofessori Markus Kaakinen.
Hän kertoo nähneensä huolestuttavia merkkejä siitä, että kaikkein nuorimpien vakava väkivalta ja nöyryyttäminen ovat lisääntyneet. Nöyryyttämiseen lukeutuu usein se, että väkivallantekoja videoidaan ja jaetaan eteenpäin sosiaalisessa mediassa.
– Jonkun verran alan ammattilaiset ovat huolissaan siitä, että tällainen pikkugangstailu on lisääntynyt, Kaakinen toteaa.
Poliisiammattikorkeakoulun opinnäytetyössä haastateltujen uusmaalaisten poliisien yleinen arvio on, että valtaosa pääkaupunkiseudun katujengiläisistä on ulkomaalaistaustaisia. Lähtomaissa korostuivat Somalia, Irak, Syyria ja Kosovo. Mukana on kuitenkin myös kantasuomalaisia.
Huomattavaa on kuitenkin, että väkivalta on kasvanut ulkomaalaistaustaisilla samassa suhteessa kantasuomalaisten kanssa. Kasvu näkyy myös lähes kaikkialla Suomessa, eli myös paikoissa, jossa maahanmuuttajataustaisten nuorten määrä on vähäinen.
Näsi näkee trendissä lukuisia syitä. Esimerkiksi kasvaneiden ryöstöjen takana voi olla se, että kauppojen parempien turvatoimien takia voi olla pienempi riski ryöstää merkkivaatteet toisen nuoren päältä kuin kaupasta. Merkkivaatteiden ryöstäminen itsessään taas kytkeytyy trendeihin.
– Jos jokin typerä ilmiö rupeaa trendaamaan, jokin typerä haaste, niin se voi yhtäkkiä kollektiivisesti lähteä viemään eteenpäin, Näsi arvioi.
Yksi mahdollisuus on, että Suomeen on syntynyt poikkeuksellisen väkivaltainen ikäkohortti, jossa on useampia väkivallantekijöitä. Koulut myös raportoivat väkivallanteoista herkemmin poliiseille, joka näkyy väkivaltarikostilastoissa. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen nuorten määrä on myös kasvanut, ja nämä nuoret ovat tavallista rikosalttiimpia.
– Voi olla, että nämä kaikki selitykset elävät rinnakkain, Näsi tiivistää.
Hyvänä ratkaisuna tutkijat pitävät varhaista väliintuloa.
– Kun on nuori, jolla on kymmenen ryöstöä vuoden sisällä ja pahoinpitelyt päälle, jotenkin se kierre täytyy pysäyttää, Kaakinen linjaa.