Helsingin Sanomien mukaan sopimukset sallivat linnoitustöiden aloittamisen heidän maillaan jopa vuorokauden varoitusajalla.
Maanomistajien kiinnostus Puolustusvoimien valmiusrakentamiseen on lisääntynyt sen jälkeen, kun Venäjä aloitti suurhyökkäyksensä Ukrainaan helmikuun 2022 lopussa. Valmiusrakentaminen on poikkeusolojen tarpeisiin perustuvaa rakentamista ja siihen varautumista.
Asenteet ovat muuttuneet entistä suopeammiksi, sanoo Puolustusvoimien valmiusrakentamispäällikkö, everstiluutnantti Sauli Hongisto.
– Suhtautuminen on ollut selkeästi positiivisempaa. Ihmiset ovat ymmärtäneet sen, mihin maankäyttösopimus liittyy, hän kertoo HS:lle.
Puolustusvoimat alkoi noin kuusi vuotta sitten solmia kaikessa hiljaisuudessa maanomistajien kanssa linnoitteiden rakentamisen mahdollistavia vapaaehtoisia sopimuksia.
Asia nousi julkisuuteen pian sen jälkeen, kun Venäjä oli aloittanut suurhyökkäyksen Ukrainaan. Viime vuoden toukokuussa lappilainen paikallislehti Koti-Lappi paljasti Puolustusvoimien lähettäneen Itä-Lapin maanomistajille jopa satoja sopimuksiin liittyviä kirjeitä.
Kirjeissä tiedusteltiin maaomistajien kiinnostusta solmia maankäyttösopimuksia Puolustusvoimien kanssa. Näyttääkin siltä, että sopimusten tekoon haluttiin saada vauhtia Venäjän aggressiiviseksi muuttuneen käyttäytymisen takia.
Maankäyttösopimukset mahdollistavat sen, että Puolustusvoimat voi rakentaa linnoitteita ja harjoitella maanomistajan mailla jo normaalioloissa eli ennen kuin esimerkiksi valmiuslaki on voimassa.
Puolustusvoimilla ei ole normaalioloissa oikeutta mennä rakentamaan yksityisille maille puolustuslaitteita, kuten poteroita tai korsuja.
– Maankäyttösopimuksilla haetaan järjestelyä sellaiseen tilanteeseen, jossa mahdollinen kriisi alkaa näkyä ja puolustusvalmisteluja pitäisi aloittaa mutta tarvittavat valmiuslain toimivaltuudet eivät ole voimassa, Hongisto sanoo.
Puolustusvoimat on määritellyt etukäteen puolustuksen kannalta keskeisiä alueita, joihin pitäisi pystyä rakentamaan tarpeen vaatiessa linnoitteita mahdollisimman nopeasti.
