Suomessa vieraillut Ruotsin oikeusministeri Gunnar Strömmer kertoo Helsingin Sanomien haastattelussa, että Ruotsin olisi tullut ottaa kovemmat toimet käyttöön jo vuosia aikaisemmin.
– Olemme avanneet [poliisille] uuden työkalupakin, jonka sisältöä on aiemmin käytetty terrorismin vastaisessa toiminnassa. Mielestäni näillä olisi ollut ennaltaehkäisevä vaikutus, jos olisimme käyttäneet niitä kymmenen tai 15 vuotta sitten, Strömmer kertoo HS:lle.
Esimerkiksi Ruotsin poliisi sai lokakuun alussa lisää valtaa puheluiden salakuunteluun. Kuuntelua voidaan kohdistaa ihmisiin, joita ei epäillä rikoksista, mutta joiden katsotaan mahdollisesti aikovan syyllistyä vakavaan rikokseen.
Lisäksi luonnosteilla on lakiesitys, jonka myötä ihmisten omaisuuden takavarikoimista helpotetaan.
Uusien valtaoikeuksien on Strömmerin mukaan tarkoitus ennaltaehkäistä rikoksia.
– Nämä ovat suuria askeleita, koska kyseessä on yksityisyyden ja toimivan poliisiviranomaisen välinen tasapainottelu. Tasapainotila on kuitenkin muuttunut, kun huomioidaan järjestäytyneen rikollisuuden aiheuttama systemaattinen uhka avointa ja vapaata yhteiskuntaamme vastaan, Strömmer sanoo HS:lle.
Hän arvioi, että jos vastaavat toimet oltaisiin tehty vaikka 15 vuotta sitten, Ruotsin tilanne olisi tällä hetkellä paljon parempi.
Strömmer muistuttaa, että nuorten ja lasten joutumista rikoksen polulle on ehkäistävä. Yhä nuoremmat lapset ovat tehneet entistä vakavampia rikoksia. Rikosura myös alkaa aikaisempaa vakavammilla rikoksilla. Ongelmaa pyritään kitkemään purkamalla juridisia lukkoja, jotka liittyvät poliisin, koulujen ja sosiaaliviranomaisten väliseen tiedonvaihtoon.
