Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) hoitajapula johtaa toistuvasti potilasturvallisuuden vaarantumiseen, kertoo Helsingin Sanomat. Päivystyksissä odotusajat venyvät jopa kymmeneen tuntiin.
Yksittäisen hoitajan vastuulla on liikaa yksittäisiä potilaita. Erään hoitajan mukaan suurin osa vaaratilanteista ei päädy virallisiin tilastoihin, koska hoitajilla ei ole aikaa tehdä niistä ilmoituksia.
– Tuntuu, että hoitajillakin tästä on tullut jo niin arkipäivää, että he ovat turhautuneet tekemään ilmoituksia. Aivan sama, kuinka paljon niitä hakkaa koneelle, ei mikään kuitenkaan muutu, sanoo eräs hoitaja.
Hoitajan tulee valita käyttääkö hän vähäisen aikansa ilmoituksen laatimiseen voi potilaan hoitamiseen, eikä usko ilmoittamisesta olevan hyötyä.
– Tilanne Jorvin yhteispäivystyksessä on varsin usein kaoottinen. Hoitajia ja lääkäreitä on aivan liian vähän, ja ruuhkaisina aikoina jonossa potilaita on yli 50 ja he odottavat siellä reilusti yli kymmenen tuntia per potilas, sanoo lehdelle eräs Jorvin päivystyksen hoitaja
Eräs hoitaja kuvaa tilannetta katastrofaaliseksi. lääkehoito viivästyy koko ajan, potilaan äkillisesti romahtanut terveydentilaa ei huomata. Vanhuksia kaatuilee päivystyksessä yrittäessään mennä yksin vessaan. Lääkeluvallisia hoitajia on liian vähän, joten yksi hoitaja vastaa kaikista suonensisäisistä lääkityksistä.
Hoitajapulan takia osastot eivät suostu ottamaan potilaita päivystyksistä, koska hoitaja- ja vuodepaikkamäärät eivät riitä. Paha hoitajapula ei johdu pelkistä kesälomista tai koronaepidemiasta.
– Kokeneita hoitajia lähtee koko ajan alalta pois, koska he yksinkertaisesti kuormittuvat valtavan työmäärän alla liikaa. Alalle tulevat hoitajat taas ovat hataralla pohjalla, kun tietotaitoa ei ole vielä ehtinyt kehittyä tarpeeksi, sanoo lehdelle eräs hoitaja.
Hänen mielestään HUSin johto voisi parantaa tilannetta rahallisella palkitsemisella ja työvuorojen sijoittelulla. Hänen mukaansa ”tarvitaan lisää rahaa”, jos terveydenhuolto halutaan pitää hyvänä.
– En tajua, miksei tilanteeseen puututa tai sitä ei oteta tarpeeksi vakavasti. Itse en todellakaan haluaisi sairastua, kun tiedän, millaista meno on, sanoo hoitaja.
HUSin johtajaylilääkäri Antti Vento sanoo, ettei hän ole kuullut potilasturvallisuuden vaarantumisesta päivittäin.
Tietenkin henkilökunnan jäsenellä saattaa olla tällainen kokemus, jos omissa työvuoroissa tulee paljon vastaavia tilanteita eteen, sanoo Vento.
Vennon mielestä henkilökunnan tulisi tehdä aina ilmoitus potilasturvallisuuden vaarantumisesta.
– Uskon, että joskus kiireellisessä työvuorossa ilmoitusta ei ehdi tehdä. Mutta järjestelmä on anonyymi ja helppokäyttöinen, joten kannustamme tekemään niitä hyvin herkästi, ja kaikki ilmoitukset myös käydään jälkikäteen läpi, sanoo hän.
Vento huomauttaa, että palkkakysymys on työnantajan kannalta hieman vaikea, koska hoitajilla ei ole vieläkään uutta yleistä työehtosopimusta. Työoloja voisi kyllä parantaa lisätä osa-aikatyön mahdollisuutta ja luopua väliaikaisesti yövuoroista. Lisäksi apulaisia voisi hankkia osastoille lisää.
– Haluan kuitenkin antaa tässä kohtaa ison kiitoksen hoitajille. Kun henkilöstö vähenee, entistä suurempi kuorma kohdistuu niille, jotka jäävät. Hoitajat joutuvat venymään jatkuvasti, että toiminta saadaan pyörimään, kiittelee Vento.
Eikö tämäkään herätä? Mitä vielä pitää tapahtua? Apua! @LindenAki Toimet hoitajapulan&jonojen purkamiseksi viipyvät. Kela-korvaus romutetaan, Uudenmaan sotepe-rahoitus leikkaantuu, yliopistosairaaloiden @HUS_fi rahoitus auki. Välikysymyskö? https://t.co/2iQ35S3sn6
— Sari Sarkomaa ⛵️ (@sarisarkomaa) August 1, 2022
Eikö tämäkään herätä? Mitä vielä pitää tapahtua? Apua! @LindenAki Toimet hoitajapulan&jonojen purkamiseksi viipyvät. Kela-korvaus romutetaan, Uudenmaan sotepe-rahoitus leikkaantuu, yliopistosairaaloiden @HUS_fi rahoitus auki. Välikysymyskö? https://t.co/2iQ35S3sn6
— Sari Sarkomaa ⛵️ (@sarisarkomaa) August 1, 2022
