Useita suomalaisia naisia sekä heidän lapsiaan kotiutettiin Al-Holin leiriltä alkaen vuonna 2019, johon oli suljettu Isis-järjestössä eläneitä naisia ja lapsia sen luhistumisen jälkeen.
Leirillä asui jopa 50 000 lasta ja naista, jotka olivat olleet Isis-taistelijoiden puolisoja ja jälkeläisiä.
Suomeen on tähän mennessä palannut Isis-leireiltä yhdeksän naista sekä 26 lasta. Osa saapui omin keinoin ja osa sai apua paluumatkaan ulkoministeriöltä.
Muualla Euroopassa Isisin kalifaatista palanneita naisia on tuomittu vakavista rikoksista ja tapauksia on tähän mennessä kertynyt kymmeniä eri maissa, kirjoittaa Helsingin Sanomat.
Esimerkiksi Saksassa naisia on tuomittu aseiden hallussapidosta, omaisuusrikoksista, lapsiin kohdistuneista rikoksista, rikoksista ihmisyyttä vastaan sekä lapsisotilaisiin liittyvistä rikoksista.
Lisäksi Saksassa sekä monissa muissa maissa naiset on voitu tuomita terrorismin tukemisesta sillä perusteella, että he huolehtivat ISIS-taistelijoiden kodista ja lapsista. Laintulkinnan mukaan tämä toiminta tuki aktiivisesti terroristijärjestöä ja sen jäseniä.
Suomessa astui vuonna 2022 voimaan laki, jossa terrorismiryhmän toimintaan osallistuminen säädettiin rangaistavaksi, johon sisältyy myös tukitoimet. Lakia ei kuitenkaan voi soveltaa takautuvasti Isisin kalifaatin toimintaan osallistuneisiin.
Suomen lakien mukaan terrorismista voidaan tuomita, mikäli voidaan yksilöidä konkreettinen teko, johon henkilö on syyllistynyt.
Myös terroristisen propagandan levittäminen voidaan katsoa Suomeksi rikokseksi ja useat suomalaisen tiedetään osallistuneen Isisin propagandan tekemiseen. Kirjoittajien henkilöllisyydestä ei kuitenkaan ole varmistettua tietoa.
Suomeen palanneista Isis-naisista ketään ei otettu paluun jälkeen kiinni. Keskusrikospoliisi aloitti kaikista palanneista esiselvityksen, mutta vain kahden tapaukset ovat edenneet esitutkintaan eli varsinaiseen rikostutkintaan. Näissä rikosnimikkeenä on ihmiskauppa, ei terrorismi.
Keskusrikospoliisi ei ole myöskään asettanut Isis-naisten tekojen selvitykseen uutta tutkinnanjohtajaa aiemman uusiin tehtäviin siirtymisen jälkeen.
Kaikkia naisia poliisi ei ole kuullut, sillä heitä ei voi ole voitu pakottaa kuultaviksi esiselvitysvaiheessa ja useat ovat kieltäytyneet tulla kuultaviksi. Myös useiden muiden keinojen käyttö todisteiden saamiseksi on esiselvitysvaiheessa kiellettyä.
Jihadistiseen liikehdintään erikoistunut väitöskirjatutkija Juha Saarinen ei pidä todennäköisenä sitä, että Suomeen palanneet Isis-naiset eivät olisi osallistuneet aktiivisesti terroristiseen toimintaan.
– Eivät suomalaiset naiset olleet mitään erillistapauksia. Heistä monet ovat tietoisesti menneet konfliktialueelle ja osallistuneet terroristiseen toimintaan, Saarinen sanoo HS:lle.
Saarinen kommentoi Suomen tilannetta aiemmin Verkkouutisten kolumnissa. Hän pitää Suomen käytäntöä terrorismirikosten käsittelyssä poikkeuksellisena.
– Suomessa ei ole ainakaan toistaiseksi asetettu ainuttakaan leireillä aikaa viettänyttä täysi-ikäistä henkilöä syytteeseen terrorismirikoksista, sotarikoksista tai tiettävästi muistakaan rikoksista. Joidenkin Suomesta lähteneiden ja maahan palanneiden tiedetään aktiivisesti edistäneen ISIS:n toimintaa verkkoympäristössä, Saarinen sanoo.
Saarisen mukaan tulisi julkisesti selvittää, miksi Suomessa terrorismirikosten rikosoikeudellinen vastuu ei ole toteutunut.
– Asianlaitaa on epäilemättä käsitelty paljon viranomaisten ja poliittisten päätöksentekijöiden keskuudessa viime vuosina. Julkisuuteen asti pohdinnat eivät kuitenkaan ole päätyneet muutamia yksittäisiä puheenvuoroja lukuunottamatta, Saarinen sanoo.
