Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n arviot koronaviruksen leviämisestä ja vaikutuksista ovat herättäneet runsaasti keskustelua. Suomalaisten luvut poikkeavat huomattavasti kansainvälisistä arvioista etenkin kuolleisuuden ja sairaalahoidon tarpeen osalta.
Laajaa mediahuomiota saanut Britannian Imperial College Londonin tutkijoiden arvio perustuu suomalaisasiantuntijoiden mukaan ajatusvirheeseen.
Monissa Euroopan maissa käytössä ollut ja esimerkiksi Yhdysvaltain ja Britannian koronalinjan tiukentumisen taustalla tiettävästi vaikuttanut brittiraportti arvioi tartunnan saaneista 4,4 prosentin tarvitsevan sairaalahoitoa, 1,3 prosentin tehohoitoa ja 0,9 prosentin kuolevan. THL:n mallissa sairaalahoitoa tarvitsee 0,4-1 prosenttia ja tehohoitoa 0,1-0,25 prosenttia. Kuolleisuudeksi THL laskee 0,05-0,1 prosenttia tartunnan saaneista.
THL:n mallista kerrottiin valtioneuvoston poikkeustilapäätöksen yhteydessä julkaistussa muistiossa. Sitä avatttiin myöhemmin täältä löytyvässä diasarjassa. Muistion lukujen ja dioissa annettujen tietojen välillä vaikuttaa olleen eroa, josta Verkkouutiset kertoi tässä.
Lukuja tässä jutussa ruotivan Helsingin Sanomien mukaan THL:n kuolleisuusarvio on samaa luokkaa tavallisen kausi-influenssan kanssa.
Moni asiantuntija on pitänyt THL:n lukuja optimistisina. Esimerkiksi Helsingin yliopiston ekologian ja evoluutiobiologian tutkijatohtori Tuomas Aivelo on kiinnittänyt asiaan huomiota.
THL:n malleja laatimassa ollut Turun yliopiston professori Kari Auranen sanoo HS:lle, että kyse on karkeista skenaarioista ja tarkempia malleja pyritään saamaan tällä viikolla valmiiksi.
– Nämä on tehty karkealla haarukalla ja tietenkin tiedonpuutteessa. Ei kannata täysin ripustautua lukemiin, ne päivittyvät tällä viikolla, Auranen toteaa HS:lle.
Hänen mukaansa Suomen malleissa on oletettu Kiinan tietojen perusteella, että iso osa tapauksista on oireettomia.
THL:n ylilääkäri Tuija Leino toteaa skenaarioiden kuvaavan suurin piirtein oikeaa suurusluokkaa. Hänen mukaansa haitari on kuitenkin ”hirveän laaja”.
Suomalaisten luvuissa kerrotaan näkyvän myös se, että suomalaisilla lasketaan olevan vähemmän ihmiskontakteja kuin briteillä. Kari Aurasen mukaan oletetaan lisäksi, että suomalaiset muuttivat käytöstään, kun epidemia alkoi 2-3 viikkoa sitten.
Tuija Leinon mukaan Imperial College Londonin arvio ei voi pitää paikkaansa. Hän sanoo sen perustuvan ajatusvirheelle. Leinon mukaan britit ovat arvioineet Kiinan havaitsemattomien tartuntojen määrän liian pieneksi.
Koronamallinnusten haasteena on alusta alkaen pidetty sitä, että diagnosoimatta jäävien lievien tai oireettomien tapausten määrän oletetaan olevan hyvinkin suuri. Diagnosoitujen vakavien tapausten kuolleisuus ei siis antaisi lähimainkaan oikeaa kuvaa taudin vaarallisuudesta.
Tähän mennessä maailmanlaajuisesti todetuissa ”ratkenneissa” noin 95[nbsp]000 koronatapauksessa 86[nbsp]000 potilasta on parantunut ja 9[nbsp]000 kuollut. Näissä tapauksissa kuolleisuus on siis ollut yhdeksän prosentin luokkaa. Esimerkiksi paljon koronatestejä tehneissä maissa kuten Etelä-Koreassa kuolleisuus on taas ollut merkittävästi matalampaa.
Asiantuntijat niin Suomessa kuin muuallakin korostavat yhä mallien epävarmuutta.
– Nämä ovat skenaarioita, arvioita, parhaita mahdollisia sellaisia. On ihan totta, että tässä on arvioitu kuolleisuus kausi-influenssaa vastaavaksi, mutta tämä virus on aivan toisenlainen, sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhila sanoo HS:lle.
THL:n tämänhetkisten arvioiden mukaan edessä on nykyisillä rajoitustoimilla 188 päivää kestävä epidemia, jossa 42 prosentin väestöstä arvioidaan sairastuvan. Valtioneuvoston muistion luvuissa ”parhaassa tapauksessa” vain 20 prosentin suomalaisista todetaan sairastuvan ja 540 ihmisen kuolevan. Pahimmassa skenaariossa puhutaan 60 prosentin sairastumisesta ja 3[nbsp]240 kuolemasta.
