Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituksen aiemmat koulutus- ja tutkimusrahaleikkaukset, EU-rahoista käytävä entistä kiivaampi kilpailu ja Britannian EU-eron aiheuttama epävarmuus ovat aiheuttaneet tutkijoille vaikeat ajat, kertoo Helsingin Sanomat.
Erityisen kovaa kyytiä on saanut innovaatiorahoituskeskus Tekes, jonka jakamia tutkimusrahoja on leikattu yhteensä satoja miljoonia euroja viime vuosien aikana.
Aalto-yliopistossa Tekesin tukirahojen romahdusta on paikattu EU-tukihakemuksilla, jotka ovat nykyään toiseksi merkittävin tulonlähde Aallon tutkijoille, kertoi rehtori Ilkka Niemelä.
EU-rahaa joudutaan hakemaan Aaltoon 80 prosenttia enemmän kuin opinahjon alkuvuosina, yhteensä yli 20 miljoonaa euroa vuosittain. Myös EU-rahojen saanti on vaikeutunut useiden vuosien ajan.
Taustalla on EU-alueen taantuma, joka on leikannut muidenkin jäsenmaiden tutkimusrahoja ja tuonut yhä enemmän tutkijoita kilpailemaan samoista rahoista.
Helsingin yliopiston tutkimusrahoituksen asiantuntija Kaisa Ainala sanoi, että tutkijoiden näkökulmasta rahoituksen pirstaloituminen on johtanut mielettömiin tilanteisiin.
Tutkijaryhmä saattaa esimerkiksi joutua virkkaamaan rahoituksensa kokoon jopa viidestätoista eri lähteestä. Vuoden tutkimusrahoitus on tavallista, viiden vuoden rahoitus lottovoitto. Lisäksi kullekin rahoittajalle pitää raportoida erikseen.
Jotkut suomalaistutkijat ovat pakanneet laukkunsa ja lähteneet ulkomaille tempoilevan rahoituksen vuoksi. Professoriliiton ja Tieteentekijöiden liiton mukaan vuosien 2005–2015 aikana Suomesta lähti ulkomaille 3[nbsp]124 tutkijakoulutettua, kun tulijoita oli 1[nbsp]963.
– Kilpailu rahoituksesta vie laatua eteenpäin. Mutta jos parhaan tutkijan aika menee rahoituksen hoitoon eikä tutkimukseen, meillä on systeemivika, Aalto-yliopiston Niemelä sanoi.
