Gastroenterologian professori Ville Männistö on huolestunut maksasairauksien yleisyydestä Suomessa. Hänen mukaansa asialle tulisi tehdä jotain.
– On hälyttävää, että työikäisiä ihmisiä parhaassa iässä kuolee maksasairauksiin. Yleisin niistä on rasvamaksa, joka on jo joka kolmannella suomalaisella, Männistö sanoo Helsingin Sanomille.
Perinteisesti on ajateltu, että alkoholi tai ylipaino rasvoittavat maksaa. Hänen mukaansa vähemmän huomiota on saanut näiden riskitekijöiden yhteisvaikutus.
– Vyötärölihavia on noin puolet suomalaisista aikuisista, ja tyypillisesti lähes kaikki aikuiset käyttävät alkoholia jonkin verran. Ylipainoiselle, metabolista oireyhtymää sairastavalle jo vähäinenkin alkoholinkulutus voi vaikuttaa haitallisesti maksaan.
Maksakirroosin kuolleiden määrä on kasvussa, mikä kertoo Männistön mukaan siitä, ettei sairauteen ole havahduttu ajoissa. Hänen mukaansa kehitys on huolestuttava, sillä muissa Pohjoismaissa tilanne on aivan toisenlainen.
– Ero voi johtua osin siitä, että meillä lihavuus on yleistä ja myös työssä käyviä alkoholin suurkuluttajia on paljon. Englanti taitaa olla ainoa, jossa käyrä on samansuuntainen, Männistö pohtii.
Maksasairaudet ovat siksi vaikeita havaita, että ne oireilevat vasta siinä vaiheessa, kun tilanne on edennyt pahaksi. Männistö luonnehtiikin maksasairauksia ”kyteviksi pommeiksi”.
Männistö toivoisi, että maksatautien riskitekijöistä puhuttaisiin samalla tavalla kuin esimerkiksi sepelvaltimotaudin riskitekijöistä.
– Alkoholi on näistä [maksasairauksien riskitekijöistä] toki merkittävin, mutta muihinkin riskitekijöihin pitäisi tarttua napakasti.
Maksasairaudet eivät kosketa vain aikuisia, jotka käyttävät alkoholia. Männistö huomauttaa, että rasvamaksa yleistyy nopeaa vauhtia myös lapsilla ja nuorilla.
– Pinttyneitä elintapoja on aikuisiällä vaikea muuttaa, joten mitä varhaisemmassa vaiheessa omaksuu liikunnallisen, aktiivisen elämäntavan ja terveellisen ruokavalion, sitä pienempi on myös sairastumisen riski, Männistö korostaa HS:ssä.
