Tietoturva-asiantuntija Petteri Järvinen kertoo tapauksesta, jossa 83-vuotiaan Nordean tilit oli tyhjennetty ja vajaat 40000 euroa siirretty toiseen EU-maahan.
Aiemmin tällä viikolla Järvinen kommentoi MTV:llä tapausta, jossa 84-vuotias mies menetti eläkesäästönsä, liki 64000 euroa kerralla, koska luuli Verohallinnon nimissä lähetettyä sähköpostia aidoksi.
– Jotain pitäisi tehdä, toteaa Järvinen aihetunnisteilla ”verkkopankki” ja ”tietoturva”.
Samaan aikaan tilisiirroista voi tulla pankista kysely ja selvitystä voidaan vaatia jo muutaman kympin rahalahjasta, kuten Aamulehti uutisoi joulukuussa.
– Pankeilla lakisääteinen velvollisuus puuttua rahanpesuun ja vaatia selvitys rahojen alkuperästä. Lähtevien rahojen tarkkailu on pankin omassa harkinnassa, Järvinen toteaa.
Järvinen jatkaa X-päivityksessään, että ensin mainitussa huijaustapauksessa kyse oli suomenkielisistä huijauspuheluista aluksi toisen pankin nimissä.
– Varoittakaa vanhempianne ja läheisiänne, jos pankista muka soitetaan ja pyydetään turvallisuussyistä tunnuksia!
Järvinen toteaa myös, että huijaussoittoja ei kannata aliarvioida.
– Jos lasten vanhemmat menevät halpaan ”Äiti, puhelimeeni tuli vesivahinko” ei ole ihmekään, että iäkkäämmät uskovat poliisin tai pankin turvallisuusosaston soittavan. Huijarit ovat ammattilaisia ja niin röyhkeitä, ettei epäilys herää, Järvinen sanoo.
Hänen mukaansa ei ole oikein, että uhria usein syyllistetään huijaukseen lankeamisesta.
– Palveluista on tehtävä riittävän turvallisia kaikille käyttäjille, Järvinen vaatii.
Järvinen kehottaa asettumaan huijatun asemaan ja kuvittelemaan tilanne, jossa tilit on tyhjennetty ja pankki pesee kätensä asiasta.
– Asianajaja on kallis, kuluriski oikeudenkäynnissä huima. Olet yksin pankkia vastaan rahasi menettäneenä. Ei ihme, että uhrin ahdistus on suurta.
– Mistä saisi henkistä tukea ja neuvoa? Rikosuhripäivystys ehkä ja jos tulee kiistaa pankin kanssa niin FINEn [vakuutus- ja rahoitusneuvonta] käsittelyyn. Kaikki kuitenkin kestää ja epävarmuus jäytää.
Järvisen mukaan perinteisissä rikoksissa on ainakin toivo tekijän saamisesta kiinni ja vahingon korvaamisesta, mutta verkkohuijauksissa sitä toivoa ei käytännössä ole.
– FINE arvioi huolimattomuuden astetta ja voi suositella ettei pankin tarvitse korvata. Silloin säästöt ovat lopullisesti menneet.
Traficom varoitti hiljattain, että tekoälyn avulla tehtyjä huijauksia on yhä vaikeampi huomata, kun niissä käytetään väärennettyä ääntä ja videokuvaa, esimerkiksi henkilön kloonattu ääni voi pyytää rahansiirtoa.
Tässä tapauksessa kyse oli suomenkielisistä huijauspuheluista aluksi toisen pankin nimissä. Varoittakaa vanhempianne ja läheisiänne, jos pankista muka soitetaan ja pyydetään turvallisuussyistä tunnuksia!
— Petteri Järvinen 💻 (@petterij) January 31, 2024
Täytyy sen verran täsmentää, että vika on tietenkin rikollisessa – ei koskaan uhrissa. Mutta jos pankki tai poliisi eivät saa rosvoa kiinni, uhria syyllistetään huijaukseen lankeamisesta. Se ei ole oikein. Palveluista on tehtävä riittävän turvallisia kaikille käyttäjille.
— Petteri Järvinen 💻 (@petterij) January 31, 2024
Perinteisissä rikoksissa on ainakin toivo tekijän saamisesta kiinni ja vahingon korvaamisesta. Verkkohuijauksissa sitä toivoa ei käytännössä ole. FINE arvioi huolimattomuuden astetta ja voi suositella ettei pankin tarvitse korvata. Silloin säästöt ovat lopullisesti menneet.
— Petteri Järvinen 💻 (@petterij) January 30, 2024
Pankeilla lakisääteinen velvollisuus puuttua rahanpesuun ja vaatia selvitys rahojen alkuperästä. Lähtevien rahojen tarkkailu on pankin omassa harkinnassa.
— Petteri Järvinen 💻 (@petterij) January 30, 2024
