Telian mukaan suodatus on toiminut toivotusti, sillä pelkästään lokakuun aikana Telia torjui yli kaksi miljoonaa ulkomailta tullutta huijauspuhelua.
– Kiireisimpänä päivänä lokakuussa Telia esti yli 160 000 huijauspuhelua. Tämän ilmeisesti huomasivat myös huijarit, sillä loppuvuotta kohti huijaussoittoyritysten määrä on laskenut selvästi, Telian turvallisuusasiantuntija Kristian Westerstråhle sanoo.
Marraskuussa Telian asiakkaita tavoiteltiin vielä yli puoli miljoonaa kertaa huijaussoitoilla, jotka operaattori katkaisi ennen kännykän pirahdusta. Loppuvuoden aikana kiivaimmat puhelukampanjat ovat hiipuneet, mutta huijausyrityksiä estetään edelleen tasaiseen tahtiin.
Huolestuttavaa on Westerstråhlen mukaan on se, että muunlaiset huijausyritykset lisääntyvät edelleen.
– Kun puheluhuijauksia torjutaan tehokkaammin, on merkkejä siitä, että rikolliset siirtyvät hyödyntämään enenevässä määrin sähköposti- ja tekstiviestejä. Henkilökohtaisia tunnuksia ja tietoja kalastellaan entistä monipuolisemmilla konsteilla, esimerkiksi houkuttelemalla uhreja tekemään itse tilisiirtoja ns. turvatili- tai äitihuijauksilla.
Liikenne- ja viestintävirasto Traficom ja teleoperaattorit ovat valmistelleet keinoja suojautua organisaatioiden nimissä lähetettyjä tekstiviestihuijauksia vastaan. Organisaatiot voivat suojata oman lähettäjätunnuksensa. Kun lähettäjätahon tunnus on varmennettu aidoksi, viestin vastaanottaja voi varmistua viestin aitoudesta.
– Olemme kehittäneet teknistä tapaa suojata yritysten tekstiviestien lähettäjänimeä vuosien ajan yhdessä muun muassa pankkitoimialan kanssa. Varmennuksen ansiosta huijarin viestit eivät pääse samaan viestiketjuun aidon lähettäjän kanssa. Tämä auttaa vastaanottajaa erottamaan huijausviestit aidoista. Traficomin tuoreen määräyksen myötä saamme toivottavasti useamman organisaation suojaamaan lähettäjätunnuksiaan mahdollisimman pian, Westerstråhle sanoo.
Vinkit sähköposti- ja tekstiviestihuijauksien varalta
– Odotitko yhteydenottoa vai tuliko viesti yllätyksenä? Tarkista lähettäjän sähköpostiosoite tai puhelinnumero. Oletko täysin varma lähettäjän aitoudesta.
– Vastaako viestin sisältö odotuksia siitä, millaiseen viestintään olet kyseisen yrityksen tai organisaation kohdalla tottunut? Jos viesti sisältää kirjoitusvirheitä tai on kirjoitettu huonolla suomen kielellä, kannattaa viestiin suhtautua varauksella. Hyväkään kieliasu ei takaa viestin aitoutta – huijausten oikeakielisyys on kohentunut jatkuvasti!
– Jos asia kuulostaa liiankin hyvältä, se usein ei ole totta. Esimerkiksi sijoitushuijauksissa luvataan hyvää, ja pankkitunnusvarkauksissa yleensä pelotellaan. Lupauksiin ja pelotteluun yhdistyy usein kiire ja hoputtaminen. Viimeistään silloin pitää hälytyskellojen soida.
– Huijausviesti sisältää yleensä linkin huijaussivustolle, joka näyttää erehdyttävästi aidolta palveluntarjoajan verkkosivulta. Sivustolla yleensä pyydetään henkilökohtaisia tietoja, kuten henkilötietoja, käyttäjätunnuksia, pankkitunnuksia tai luottokorttitietoja. Luotettavat toimijat eivät kysele tällaisia tietoja koskaan. Mene asioidessasi palveluntarjoajan verkkopalveluun kirjoittamalla nettiosoite selaimen osoiteriville.
– Jos edellisten neljän kohdan jälkeen viesti vaikuttaa edelleen kiinnostavalta ja tärkeältä, mutta jokin kuitenkin epäilyttää, voit aina kysyä mielipidettä joltakin tuttavaltasi. Useampi silmäpari auttaa havaitsemaan epäilyttävää sisältöä.
– Lopulta täyden varmuuden viestin aitoudesta voit saada olemalla yhteydessä yritykseen tai organisaatioon sen virallisia yhteydenottokanavia pitkin.
