Ilmavoimat järjestää Protective Fence 26 -harjoituksen 19.‒27. marraskuuta. Kyseessä on Ilmavoimien tämän vuoden pääsotaharjoitus, johon osallistuu kantahenkilökuntaa, varusmiehiä, reserviläisiä ja liittolaisten joukkoja.
Ilmavoimien kaikkien päätukikohtien lisäksi käytössä ovat Oulun, Seinäjoen, Kajaanin, Hallin ja Porin lentokentät sekä Kallaxin tukikohta Ruotsissa. Lisäksi Karjalan lennosto ottaa käyttöön Siilinjärvellä valtatiellä 9 sijaitsevan Jännevirran varalaskupaikan.
‒ Protective Fence 26 -harjoituksen tavoitteena on vahvistaa Ilmavoimien kykyä toteuttaa suuren konemäärän ilmaoperaatioita hajautetusta ryhmityksestä. Ilmavoimien taistelutapaan on kuulunut jo vuosikymmenien ajan liike päätukikohtien sisällä sekä siviililentokenttien ja varalaskupaikkojen käyttö. Ukrainan sotakokemukset ovat korostaneet entisestään hävittäjäkaluston hajauttamisen ja jatkuvan liikkeen merkitystä, toteaa tiedotteessa harjoituksen johtajana toimiva Ilmavoimien operaatiopäällikkö eversti Vesa Mäntylä.
Kaikki Ilmavoimien joukko-osastot ovat mukana harjoituksessa. Karjalan lennosto ja Satakunnan lennosto ovat harjoituksen pääkoulutusyleisöt, joten eniten harjoitusjoukkoja toimii Rissalan ja Pirkkalan tukikohdissa ja niiden läheisyydessä.
Suomalaisten lisäksi Protective Fence 26 -harjoituksessa on mukana liittolaisten lento-osastoja Alankomaiden, Ranskan ja Ruotsin ilmavoimista sekä henkilöstöä Ison-Britannian ja Yhdysvaltain ilmavoimista.
‒ Reserviläisten kouluttaminen ja yhteistoiminta liittolaisten kanssa ovat tärkeässä roolissa. Harjoituksessa on mukana yli 1 800 reserviläistä, jotka toimivat muun muassa suojaamisen ja lentotekniikan tehtävissä.
– Liittolaisista Alankomaiden kuninkaalliset ilma- ja avaruusvoimat osallistuu harjoitukseen F-35A Lightning II -hävittäjillä, joten pääsemme harjoittelemaan viidennen sukupolven hävittäjäkaluston suorituskykyjen integroimista osaksi ilmaoperaatioita. Alankomaat on operoinut F-35-kalustolla jo useiden vuosien ajan, joten voimme hyödyntää heidän kokemuksiaan ja parhaita käytäntöjään. Vastaavasti me voimme tarjota heille oppia suomalaisesta liikkuvasta ja hajautetusta taistelutavasta, eversti Mäntylä jatkaa.
Harjoituksen yhteydessä toteutetaan joukkokoulutusjakson päättöharjoitus, eli kyseessä on myös joulukuussa 2026 kotiutuvien Ilmavoimien varusmiesten ”loppusota”.
Kantahenkilökunnasta, varusmiehistä, reserviläisistä ja liittolaisten henkilöstöstä koostuvien harjoitusjoukkojen kokonaisvahvuus on noin 4100 sotilasta, joista yli 1800 on kertausharjoituksiin käskettyjä reserviläisiä.
Harjoituksen lentotoimintaan osallistuu yhteensä yli 40 lentokonetta, joista 20 on suomalaisia F/A-18 Hornet -hävittäjiä.
Hornetien lisäksi Ilmavoimista mukana on Hawk-suihkuharjoituskoneita sekä kuljetus- ja yhteyskoneita. Porin lentokenttä toimii kuljetus- ja yhteyskoneiden tukikohtana. Maavoimat asettaa harjoitukseen etsintä- ja pelastusvalmiudessa toimivan NH90-helikopterin.
Alankomaiden kuninkaalliset ilma- ja avaruusvoimat osallistuu harjoitukseen F-35A Lightning II -hävittäjäosastolla, joka tukeutuu Karjalan lennostoon Rissalaan.
Ranskan ilma- ja avaruusvoimien Rafale-hävittäjäosasto tukeutuu Lapin lennostoon Rovaniemelle ja Ruotsin ilmavoimien JAS 39 Gripen -hävittäjät lentävät omasta kotitukikohdastaan Kallaxista. Ison-Britannian kuninkaalliset ilmavoimat sekä Yhdysvaltain ilmavoimat ja Virginian osavaltion ilmakansalliskaarti lähettävät harjoitukseen asiantuntijoita.
Harjoituksen lentotoimintaan osallistuvat lentokoneet käyttävät Ilmavoimien päätukikohtien (Rovaniemi, Rissala, Tikkakoski ja Pirkkala) lisäksi Jännevirran varalaskupaikkaa sekä Oulun, Seinäjoen, Kajaanin, Hallin ja Porin lentokenttiä ja Kallaxin tukikohtaa Ruotsissa.
Lennot suuntautuvat tukikohdista pääasiassa Rovaniemen, Kajaanin, Kuopion, Jyväskylän, Tampereen ja Vaasan väliselle alueelle sekä Perämeren ylle.
Harjoitukseen voi liittyä lentotoimintaa matalilla lentokorkeuksilla sekä yliäänilentoja, jotka lennetään mantereen päällä ollessa yli 10 kilometrin korkeudessa. Harjoituksessa käytetään lentokoneiden omasuojajärjestelmiin kuuluvia soihtu- ja silppuheitteitä. Soihdut voivat näkyä taivaalla hetkellisesti kirkkaina valoilmiöinä ja silppu voi aiheuttaa vääriä säätutkahavaintoja.