Historioitsija Niall Ferguson arvostelee kovin sanoin Yhdysvaltojen ulkopolitiikkaa tuoreessa Daily Mail-lehden kolumnissaan. Stanfordin yliopiston Hoover Institutionin ja Harvardin yliopiston Belfer Centerin vanhempana tutkijana vaikuttava ja menestyskirjailijana tunnettu Ferguson kehottaa nyt päättäjiä tutustumaan historian varoituksiin ja ottamaan suursodan riski vakavasti.
– Historian opetukset eivät ole rakettitiedettä. Niiden ymmärtämiseen ei kaivata tekoälyä. Jos et varaudu sotaan, et saa rauhaa, Ferguson tiivistää teesinsä.
Ferguson näkee yhtymäkohtia 2020-luvun geopoliittisen tilanteen ja 1930-luvun välillä. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Britannia liittolaisineen laski budjettisyistä seuraavan suursodan olevan aina kymmenen vuoden päässä, jolloin panostukset puolustukseen jäivät kauas natsi-Saksan nousun pysäyttämiseksi vaaditusta, historioitsija kirjoittaa. Britannian pelote oli liian heikko estämästä Adolf Hitleriä hyökkäämästä Puolaan syyskuussa 1939.
Kylmän sodan jälkeen länsi toisti 1920- ja 30-lukujen virheet, Ferguson pelkää. Puolustusmenoja ajettiin alas, ja viime vuosien kiristynyt kansainvälinen tilanne on nyt tullut päättäjille epämiellyttävänä herätyksenä. Yhdysvalloissa huolenaihe ylitse muiden on entistä aggressiivisempi Kiina, mutta myös Iran, Venäjä ja Pohjois-Koreat uhkaavat toimillaan rauhaa ja vakautta.
– Kolmannesta maailmansodasta murehtiminen ei siis ole järjetöntä. Maailmansodatkin ovat todellisuudessa vain joukko alueellisia konflikteja: Saksan tavoitteet Euroopassa olivat vain heikosti kytköksissä Italian tavoitteisiin Välimerellä ja Japanin Aasiassa, Ferguson kirjoittaa.
Venäjän hyökkäyssodalla Ukrainassa, Kiinan tavoitteilla Taiwanin suunnalla ja Iranin toimilla Israelia vastaan ei myöskään ole ilmiselvää yhteyttä keskenään, historioitsija jatkaa. Kuitenkin ne ovat sidoksissa keskenään, ei vähiten sen takia että Yhdysvallat liittolaisineen on enemmän tai vähemmän sitoutunut puolustamaan aggression uhreja.
Yhdysvaltojen presidentti Joe Biden ei ole ymmärtänyt pelotteen vaikutusta ulkopolitiikassa, Ferguson kritisoi.
– Vuonna 2021 hän luovutti Afganistanin taistelutta talibaneille, syyskuun yhdennentoista päivän iskun tukijoille. Vuonna 2022 hän ei onnistunut estämään presidentti (Vladimir) Putinia eskaloimaan sotaansa Ukrainassa ja tarjosi presidentti (Volodymyr) Zelenskyille lentolippua pois, siinä uskossa että Kiovassa romahtaisi nopeasti.
Ferguson myöntää Bidenin hallinnon tukeneen merkittävästi Ukrainaa sen puolustustaistelussa. Tavoitteena ei hänestä kuitenkaan ole ollut Ukrainan voiton takaaminen, pelkästään maan tappion estäminen.
Suursodan estämiseksi Yhdysvaltojen on Fergusonin mukaan ymmärrettävä pelotteen ennaltaehkäisevä vaikutus. Toistaiseksi tilanne vastaa vain uutta kylmää sotaa, mutta asiat voivat muuttua pahemmaksi, hän varoittaa. Tämäkään ei kuitenkaan ole vääjäämätöntä.
– Aika on käymässä vähiin. Meillä on ehkä vuosi aikaa aikaa pitää huolta siitä, ettei Putinin örkkiarmeija kukista Ukrainaa, vuosi aikaa varmistaa, ettei Iranin kuolettavin käsikassara Hizbollah tuhoa Israelia, vuosi aikaa estää Kiinaa toteuttamasta Xin (Jinping) unelmaa Taiwanin valloittamisesta, vuosi aikaa vakuuttaa Rakettimies siitä, että soda merkitsisi loppua hänen vastenmieliselle dynastialleen.
