Vladimir Putinin raakalaismainen sota Ukrainaa vastaan on maailman johtaviin Venäjä-asiantuntijoihin kuuluvan yhdysvaltalaisen tohtori Fiona Hillin mukaan muuttunut monien aiempien suurten alueellisten konfliktien tapaan sodaksi, jolla on globaaleja seurauksia.
Vaikka Venäjän menestys taistelukentällä on ollut vaatimatonta, Kreml on hänen mukaansa onnistunut nostattamaan kansainvälistä vastarintaa Yhdysvaltojen pitkään jatkunutta ylivalta-asemaa kohtaan.
Ukrainan sota on paljastanut kansainvälisen järjestyksen puutteet ja heikkoudet, amerikkalaisessa Brookings Institution -ajatushautomossa työskentelevä Hill sanoi Tallinnan Lennart Meri -turvallisuuskonferenssissa pitämässään puheessa.
– Se ei ole 2000-luvun konflikti. Se on taaksepäin katsova sota – toivottavasti viimeinen eurooppalaisista kouristuksista, jotka ravistelivat muuta maailmaa 1900-luvulla Euroopan aiemman merkantilistisen ylivallan ja imperialististen valloitusten vuoksi. Putin ja Moskova taistelevat Ukrainassa palauttaakseen 1900-luvun lopulla menettämänsä entisen siirtomaa-alueen hallinnan, Hill toteaa.
Yhdysvaltain hallinnon keskeisissä asiantuntijatehtävissä pitkään toiminutta Hilliä ei pidetä aggressiivisena ”Venäjä-haukkana”, vaan tarkkanäköisenä realistina, joka ei lankea Kremlin harhautuksiin tai ansoihin.
Venäjää Hill luonnehtii Euroopan viimeiseksi jäljellä olevaksi mannerimperiumiksi.
– Ensimmäinen maailmansota kaatoi Osmanien ja Itävalta-Unkarin valtakunnat, Saksan keisarikunnan ja Venäjän tsaarin. Bolševikit tekivät Venäjästä Neuvostoliiton ja pitivät väkisin kiinni monista Moskovan alistamista alueista, hän sanoo.
– Toinen maailmansota merkitsi eurooppalaisen kolonialismin loppua ja vauhditti Britannian merentakaisen imperiumin hajoamista, mutta Neuvostoliitto laajeni edelleen. Se valloitti Viron ja muut Baltian maat ja yritti Suomenkin valtaamista. Toisen maailmansodan jälkeen neuvostoliittolaiset hallitsivat myös Itä-Euroopassa, hän muistuttaa.
– Neuvostoliiton laajentumishalu johti lähes puoli vuosisataa kestäneeseen vastakkainasetteluun Yhdysvaltojen – Britannian entisen siirtomaan – kanssa. Neuvostoliitto, siis Venäjän imperiumi, romahti lopulta kylmän sodan päättyessä – ei kuitenkaan Vladimir Putinin ja hänen lähipiirinsä mielissä.
Toisin kuin edeltäjänsä Mihail Gorbatshov ja Boris Jeltsin, Putin ei Hillin mielestä ole koskaan vakavissaan pyrkinyt sovintoon Naton kanssa.
– Putinille Yhdysvallat on edelleen kylmän sodan vastustaja ja Nato provokaatio, koska se on edelleen olemassa. Putin on aktiivisesti ruokkinut Kiinan huolta siitä, että Yhdysvallat olisi luomassa Naton kaltaisia rakenteita Aasiaan, ja väitettä, että Naton laajeneminen on Ukrainan sodan välitön syy. Putin haluaa, että Yhdysvallat ja Nato katoavat lopullisesti sekä Euroopasta että sen ulkopuolelta, Hill toteaa.
