Luotonhallintayhtiö Intrumin tutkimuksen mukaan suomalaisten kuluttajien taloustilanne on kohentunut, mutta kehitys jää reilusti jälkeen muihin Euroopan maihin verrattuna. Suurin osa selviytyy pakollisista kuluistaan, mutta taloudellinen hyvinvointi on hauraalla pohjalla ja tulevaisuudennäkymät synkät.
Kolikon kääntöpuolena on kuitenkin huolestuttava ilmiö, sillä aiempaa useampi kertoi viimeisten kuuden kuukauden aikana ottaneensa lainaa tai käyttäneensä loppuun luottokorttinsa limiitin maksaakseen laskunsa.
Intrumin Eurooppalainen kuluttajien maksutaparaportti paljastaa, että suomalaisista 35 prosenttia kertoi maksaneensa laskuja luotolla, mikä on enemmän kuin 29 prosenttia vuonna 2023. Viime vuoteen ja edeltäneisiin vuosiin verrattuna kasvua on ollut nimenomaan toistuvassa luoton käytössä.
Sen sijaan kertaluonteisesti luottoa laskun maksuun käyttäneiden määrä laski. Kuluttajista 15 prosenttia kertoi myös, että heillä on vaikeuksia selviytyä veloistaan, kun eurooppalaisista keskimäärin kahdeksan prosenttia vastasi näin.
Muualla Euroopassa positiivinen kehitys on ollut huomattavasti nopeampaa. Eurooppalaisista keskimäärin 74 prosenttia maksoi laskunsa ajallaan, mikä on huomattava nousu verrattuna edellisen vuoden 63 prosenttiin, jolla tasolla Suomessa ollaan siis nyt.
Hyvä uutinen on, että nyt vastaajat kertoivat yleisimmäksi syyksi myöhässä maksamiselle unohduksen, kun vuodesta 2019 saakka yleisin syy on ollut rahan puute.
– Maksukyvyn vahvistuminen kertoo suomalaisten ostovoiman kohentumisesta. Luottoa laskujen maksamiseen käyttävien kuluttajien määrän kasvu on kuitenkin todella huolestuttava ilmiö. Tällä tavoin ollaan nopeasti tilanteessa, jossa oma talous on jatkuvasti miinuksella, ja joustovaraa odottamattomia menoja varten ei ole. Lisäksi velkataakkaa kasvattavat korkokulut, sanoo Suomen Intrumin kaupallinen johtaja Juha Iskala.
Työttömyyden kasvu luo synkän varjon
Intrumin tutkimus kertoo, että suomalaisista kuluttajista suurin osa arvioi pystyvänsä selviytymään pakollisista menoistaan, mutta alle kolmannes kokee pystyvänsä säästämään tai sijoittamaan tulevaisuutta varten ja vain viidennes uskoi pystyvänsä löytämään paremmin palkatun työn.
Suomalaisten uskoa tulevaisuuteen nakertaakin heikko työllisyystilanne. Vastaajista 57 prosenttia arvioi työttömyyden nousevan jyrkästi seuraavien kahden vuoden aikana ja 49 prosenttia ei usko Suomen taloustilanteen olevan paranemassa.
– Vaikka suurin osa arvioi selviytyvänsä maksuistaan tällä hetkellä, moni kokee tulevaisuuden epävarmaksi, koska eivät pysty säästämään. Lisäksi käsitys Suomen työllisyystilanteesta ja taloustilanteen kehittymisestä on negatiivinen, sanoo Iskala.
Tilastokeskuksen mukaan kuluttajat eivät näe, että nyt olisi sopiva hetki merkittäville hankinnoille.
– Kuluttajien haluttomuus tehdä suuria hankintoja viittaa siihen, että menoista on edelleen tingittävä ja rahaa halutaan säästää pahan päivän varalle huolimatta matalammasta inflaatiosta ja laskevista koroista, Iskala jatkaa.
Synkimmin talouteen suhtautuvat 45-54-vuotiaat, joista 62 prosenttia ei näe Suomen taloustilanteen olevan paranemassa. Heistä 63 prosenttia ei myöskään usko pystyvänsä vaurastumaan riippumatta siitä, kuinka kovasti tekevät töitä tai säästävät.
Huolestuttavaa on, että lähes yhtä moni (62 %) nuorimmista, 18-21-vuotiaista, vastaajista suhtautui yhtä pessimistisesti mahdollisuuksiinsa vaurastua.
– Laaja-alainen synkkyys voi vähentää kuluttajien taloudellista aktiivisuutta ja vaikuttaa negatiivisesti investointeihin. On erityisen huolestuttavaa, että myös nuorten aikuisten toiveikkuus on kärsinyt. Se voi vaikuttaa heidän motivaatioonsa ja tulevaisuuden suunnitelmiinsa, kuten koulutukseen ja uravalintoihin. Havainnot korostavat tarvetta vahvistaa taloudellista luottamusta ja tarjota konkreettisia keinoja, joilla voi vaikuttaa omaan taloustilanteeseensa, toteaa Iskala.
Luotonhallintayhtiö Intrumin Eurooppalainen kuluttajien maksutaparaportti 2024 (European Consumer Payment Report 2024) on tutkimus, jolla kerätään tietoa eurooppalaisten kuluttajien ja kotitalouksien arjesta, kuluttamisesta sekä kyvystä hallita talouttaan kuukausitasolla.
Raportti perustuu kolmannen osapuolen, Longituden, toteuttamaan kyselyyn 20 Euroopan maassa. Vuoden 2024 kyselyyn osallistui yhteensä 20 000 kuluttajaa. Tutkimuksen kenttätyö tehtiin 4.7.-25.8.2024.
