Enemmistö suomalaisista (61 prosenttia) toivoo, että ilmastonmuutoksen torjunta olisi yksi seuraavan hallituksen kärkiteemoista, käy ilmi vuoden 2023 Ilmastobarometrista.
79 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että Suomi voi parantaa omaa kilpailukykyään panostamalla ilmastonmuutoksen hillintään esimerkiksi kehittämällä osaamista sekä uusia teknologisia ratkaisuja.
Vaikka ilmastonmuutos nähdään vakavana uhkana, enemmistö suomalaisista näkee myös ilmastoratkaisuissa mahdollisuuksia. Vastaajista 68 prosenttia on sitä mieltä, että ilmaston kannalta kestävät ratkaisut parantavat ihmisten hyvinvointia Suomessa.
Tiedot käyvät ilmi valtionhallinnon ilmastoviestinnän ohjausryhmän Kantar Publicilla teettämästä kyselytutkimuksesta. Ilmastobarometri 2023 -tutkimuksella selvitettiin suomalaisten näkemyksiä ilmastonmuutoksesta ja ilmastopolitiikasta vaalien alla.
Vastaava kyselytutkimus toteutettiin edellisen kerran vuoden 2019 eduskuntavaalien alla, jolloin ilmastonmuutoksen torjuntaa pidettiin vieläkin tärkeämpänä. Silloin 70 prosenttia suomalaisista toivoi tuolloin ilmastokriisin ratkaisua hallituksen yhdeksi kärkiteemaksi.
Vuonna 2019 44 prosenttia vastaajista ilmoitti äänestävänsä eduskuntavaaleissa ehdokasta, joka työskentelee aktiivisesti ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Nyt vastaava luku on 32 prosenttia.
Lisäksi jakolinjat ilmastokysymyksissä ovat selvät. Myönteisesti ilmastotoimiin suhtautuivat nuoret, naiset, korkeakoulutetut, SDP:n, vihreiden ja vasemmistoliiton kannattajat.
Ilmastotoimia vähemmän tärkeinä pitivät perussuomalaisten, kokoomuksen ja keskustan kannattajat. Jakolinjat korostuvat myös alueellisessa vertailussa. Pääkaupunkiseudulla asuvat kannattivat ilmastotoimia enemmän kuin maaseudulla asuvat.
Entistä useampi valmis säästämään energiaa
Kyselytutkimuksessa kysyttiin ensimmäistä kertaa ilmastonmuutoksen ja luontokadon yhteyksistä. Jopa 79 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että ilmastonmuutokseen ja luontokatoon tulisi etsiä ratkaisuja kokonaisuutena.
64 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että Suomen hallituksen on toimittava aktiivisemmin luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen eli luontokadon pysäyttämiseksi.
Metsien hiilinielujen säilyttäminen nähdään edelleen tärkeänä. 71 prosenttia vastaajista toivoo, että metsien hakkuiden määriin ja hoitotapoihin tulisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota, jotta hiilinielut säilyvät.
Laskua verrattuna vuoden 2019 tuloksiin on kuitenkin 12 prosenttiyksikköä.
Kyselytutkimus osoittaa, että energiansäästössä on otettu isoja harppauksia eteenpäin: 74 prosenttia vastaajista on valmiita säästämään sähkön kulutuksessa silloin, kun kysyntä on suurinta. Nousu on merkittävä, sillä vuonna 2019 luku oli 62 prosenttia.
67 prosenttia vastaajista ilmoittaa myös, että on vähentänyt sähkön- ja lämmönkulutusta. 73 prosenttia vastaajista on puolestaan sitä mieltä, että kuntien on kiihdytettävä siirtymää kestävään, kuten tuuli- aurinko- ja vesivoimaan perustuvaan energiajärjestelmään.
– Suomalaiset ovat tänä talvena säästäneet joukolla hienosti energiaa. Nyt kannattaa siirtyä pysyvämpiin energiatekoihin, eli jatkaa kotien energiatehokkuutta kauaskantoisesti parantavia remontteja ja tehdä investointeja ei-fossiilisiin lämmitysmuotoihin.
– Energiansäästö osoittaa, että tapoja voidaan muuttaa nopeastikin, mikä onkin välttämätöntä, jotta ilmastonmuutosta saadaan hillittyä, kommentoi valtion kestävän kehityksen yhtiö Motivan asiantuntija Päivi Suur-Uski ympäristöministeriön tiedotteessa.
Tutkimukseen osallistui 1 043 iältään 15–74-vuotiasta vastaajaa eri puolilta Suomea lukuun ottamatta Ahvenanmaata. Tutkimuksen virhemarginaali on noin kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.
📊 #Ilmastobarometri selvittää joka neljäs vuosi suomalaisten asenteita ja mielipiteitä ilmastonmuutoksesta ja ilmastopolitiikasta vaalien alla.
💭 Mitä suomalaiset ajattelevat ilmastonmuutoksesta vuonna 2023?
Ketju kansalaiskyselyn tuloksista ⬇️ pic.twitter.com/yPtNFoZYZj
— Ympäristöministeriö (@yministerio) February 27, 2023
