Euroopan keskuspankin maaliskuun korkokokouksesta on tulossa kiinnostava, vaikka varsinaiseen korkopäätökseen ei liity epävarmuutta, kirjoittaa OP Ryhmän seniorimarkkinaekonomisti Jari Hännikäinen EKP-ennakossaan.
EKP:n odotetaan yleisesti jatkavan koronlaskusykliään ja laskevan talletuskorkoaan 0,25 prosenttiyksiköllä 2,5 prosenttiin. Koronlaskua tullaan perustelemaan euroalueen hintapaineiden hellittämisellä ja vaisulla kasvukuvalla. Korkomarkkinat hinnoittelevat koronlaskun täysimääräisesti.
– Kokouksen suurimmat katseet kohdistuvat EKP:n tulevista toimistaan mahdollisesti antamiin vihjeisiin. Osa EKP-jäsenistä on alkanut avoimesti nikottelemaan lisäkoronlaskutarpeen suhteen ja jäsenistössä on alkanut näkymään yhä selvempiä jakolinjoja jatkon suhteen. Korkomarkkinat ovat epävarmojen huhtikuun korkopäätöksestä ja seuraavan korkokokouksen koronlasku hinnoitellaan alle 60 prosentin todennäköisyydellä, Hännikäinen kertoo.
Torstain korkokokouksen viestillä on mahdollisuus kallistaan markkinaodotuksia selvemmin joko koronlaskujen jatkumisen tai koronlaskujen taukoamisen suuntaan.
– Ennakoimme EKP:n pitävän viestinsä edelleen totutun hähmäisenä ja painottavan korkoliikkeiden määräytyvän jatkossa tulevan talous- ja inflaatiokehityksen perusteella. Keskuspankki pyrkii totutusti säilyttämään liikkumavaransa, eikä tule sitoutumaan mihinkään ennalta määrättyyn korkopolkuun.
Kokouksen yhteydessä julkaistaan päivitetyt talous- ja inflaatioennusteet.
– Odotamme EKP:n valavan edelleen uskoa euroalueen talouskuvan vähittäiseen piristymiseen kestokykyisten työmarkkinoiden ja kotitalouksien reaalitulojen kasvun avittamana. Mitään nopeaa käännöstä kasvukuvaan ei ole kuitenkaan luvassa, ja [Donald] Trumpin tuontitulliuhkaukset luovat alasuuntaisia kasvuriskejä.
– Ennakoimme EKP:n ennustavan edelleen inflaation vähittäistä paluuta 2 prosentin tavoitetasolle, joka antaa perusteita koronlaskujen jatkumiselle ja rahapolitiikan lisäkeventämiselle. Odotamme EKP:n koronlaskusyklin etenevän nyt tehtävän koronlaskun jälkeen jo takakaarteeseen. Ennakoimme vielä kahta 0,25 prosenttiyksikön koronlaskua huhti- ja kesäkuussa ja keskuspankin siirtyvän tarkkailuasemiin talletuskoron painuttua 2 prosentin tasolle. Epävarmasta globaalin talouden tilanteesta johtuen rahapolitiikkanäkymään liittyy paljon kysymysmerkkejä, Hännikäinen sanoo.
Analytiikkayhtiö Inderesin ekonomisti Marianne Palmu toteaa artikkelissaan, että vaikka Euroopan keskuspankin koronlasku torstaina näyttää todennäköiseltä, EKP:n sisällä, etenkin ”inflaatiohaukkojen” keskuudessa, on esiin noussut huoli siitä, että liian voimakkaat koronlaskut voisivat johtaa liialliseen talouden elvyttämiseen ennen kuin inflaatio on saatu kuriin.
Vallitseva epävarmuus taloustilanteesta, kuten Yhdysvaltojen mahdollisten tuontitullien, Saksan uuden hallituksen, Ukrainan sodan ja Euroopan maiden lisääntyvien puolustusmenojen vaikutuksista, vaikeuttaa EKP:n ennusteiden tekemistä. Jännitteet ovat lisääntyneet kaupan esteiden ja etenkin Ukrainan sodan lopettamisen osalta.
– Korkokokouksen yhteydessä päivitettävät ennusteet ovat siis varsinaista hatusta vetoa. Kaiken lisäksi monet EKP:n käyttämät makrotaloudelliset mittarit, kuten maakaasun hinta, ovat vaihdelleet rajusti, Palmu huomauttaa.
– Talouskasvun osalta huomioon otettavia uusia muuttujia ovat Saksan velkajarrun mahdollisten muutosten vaikutukset BKT:hen ja erityisesti viime päivinä noussut puolustus- ja inframenojen suuri lisäys, joka voisi pönkittää talouskasvua tulevina vuosina. Niiden sisällyttäminen ennusteisiin on hankalaa, sillä velkajarrusta vasta keskustellaan ja EU-rahastoja ei ole vielä käytössä.
EKP:n sisällä on siis erimielisyyttä siitä, kuinka paljon korkoja tulisi laskea.
– Rahapolitiikan suunnasta käydään siis edelleen keskustelua EKP:n sisällä ja todennäköisyys koronlaskujen paussillekin on viimeaikaisten muuttujien myötä kasvanut. Torstaina nähdään, kuinka suurta osaa tästä keskustelusta valotetaan yleisölle, Palmu sanoo.
