Huono johtaminen voi paljastua, kun työpaikkoja avautuu lisää

Talouden piristyessä tyytymättömät työntekijät voivat alkaa vaihtaa työpaikkaa aiempaa herkemmin.
Pitkään jatkunut talouden alakulo on saanut suomalaiset pitämään kiinni työpaikoistaan. LEHTIKUVA / ELSA PAAKKINEN
Pitkään jatkunut talouden alakulo on saanut suomalaiset pitämään kiinni työpaikoistaan. LEHTIKUVA / ELSA PAAKKINEN
Pitkään jatkunut talouden alakulo on saanut suomalaiset pitämään kiinni työpaikoistaan. LEHTIKUVA / ELSA PAAKKINEN
Pitkään jatkunut talouden alakulo on saanut suomalaiset pitämään kiinni työpaikoistaan. LEHTIKUVA / ELSA PAAKKINEN

Talouden ja työmarkkinoiden piristyminen voi paljastaa monella työpaikalla, onko työyhteisössä johtaminen kunnossa. Pitkään jatkunut talouden alakulo on saanut suomalaiset pitämään kiinni työpaikoistaan, vaikka työntekijällä olisi tyytymättömyyttä tai vaihtohalukkuutta.

Baronan viimeisimmän Työelämätutkimuksen mukaan enää 17 prosenttia työssäkäyvistä suomalaisista katsoi esihenkilötyön olevan vetovoimatekijä nykyisessä työssään.

– Hyvä johtaminen on aina työelämässä tärkeää, mutta sen laadukkuutta ja ajantasaisuutta koetellaan erityisesti talouden murroshetkissä. Silloin esihenkilöltä tarvitaan selkeyttä, läsnäoloa ja kykyä viedä asioita eteenpäin. Organisaation vastuulla on varmistaa, etteivät esihenkilöt jää tämän tehtävän kanssa yksin, vaan saavat siihen käytännön tukea ja mahdollisuuden kehittää omaa johtamistaan, Baronan oppimisen ja hyvinvoinnin liiketoiminta-alueen henkilöstöjohtaja Sanna Hyyrynen sanoo tiedotteessa.

Nyt muodostunut tilanne on Baronan mukaan riskialtis. Talouden piristyessä ja työpaikkojen avautuessa työntekijä voi nostaa nopeasti kytkintä.

– Jos esihenkilötyötä ei koeta syyksi jäädä nykyiseen työpaikkaan, organisaation täytyy katsoa peiliin, Hyyrynen sanoo.

Yksityisen ja julkisen sektorin erot lomissa nousivat keskusteluun, kun budjettipäällikkö Mika Niemelä kummasteli pitkää lomaansa.
Pitkittynyt NEET-tila koskee pienempää ja selvästi valikoitunutta joukkoa.
Mainos