Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen muistuttaa Uuden Suomen Puheenvuoro -blogissa Suomen sairaanhoitojärjestelmän yhä suuremmista vaikeuksista.
Lehtosen mukaan erityisesti hoidon heikko jatkuvuus on merkittävä ongelma, ja ratkaisuna tähän esittää omalääkärimalliin siirtymistä.
Omalääkärimalli, jossa potilas asioi saman tutun lääkärin luona, on Lehtosen mukaan tehokkaampi kuin nykyinen suomalainen terveyskeskusmalli. Lehtonen nostaa esiin erot Tanskan ja Suomen välillä: Tanskan mallin tehokkuus näkyy selvästi potilaskäyntien määrässä.
Suomessa kokeilut saada ammatinharjoittajalääkäreitä hoitamaan hyvinvointialueen potilaita ovat toistaiseksi menestyneet heikosti. Esimerkiksi Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen kokeilussa yksikään lääkäri ei tehnyt tarjousta.
– En ole itse hämmästynyt siitä, etteivät ammatinharjoittajalääkärit suurin joukoin riennä julkisessa hankintamenettelyssä tekemään tarjousta lääkäripalvelujen tuottamisesta, Lehtonen toteaa.
Lehtosen mukaan ammatinharjoittajalääkärin on vaikea nähdä etua osallistua hyvinvointialueen järjestelmään, koska yksityisvastaanotolla toimiminen tarjoaa enemmän vapautta, vähemmän hallinnollista taakkaa ja mahdollisuuden korkeampiin ansioihin.
– Lääkärit haluavat toimia ammatinharjoittajina tyypillisesti, koska heillä on tässä ominaisuudessa suurempi itsenäisyys ja toimintavapaus, kuin virkalääkäreillä, Lehtonen toteaa.
Lehtosen mukaan nopeampi tapa saavuttaa omalääkärimalli Suomessa olisi sairaanhoitokulujen Kela-korvauksen uudistaminen. Tämä mahdollistaisi omalääkärijärjestelmän synnyn luonnostaan ilman merkittäviä IT-investointeja.
– Yksityisten lääkäripalvelujen käyttäjä voi varsin vapaasti valita ja vaihtaa lääkäriä, jolloin omalääkärijärjestelmä syntyy luonnostaan, jos hoitoon ollaan tyytyväisiä. Hoidon jatkuvuutta voi vielä tukea sillä, että sairaanhoitokulujen korvausmäärä riippuu itse valitun omalääkärin käytöstä, Lehtonen sanoo.
Lehtonen muistuttaa myös, että Suomessa julkista tuotantoa suosivat uudistukset ovat usein heikentäneet perustason palveluiden saatavuutta.
– Suomessa vasemmisto on perinteisesti suhtautunut kielteisesti yksityislääkäripalveluihin ja sairaanhoitokulujen korvaamiseen sairaanhoitovakuutuksesta (eli Kela-korvaukseen). Julkinen sairausvakuutus toimii kuitenkin erinomaisesti monissa Euroopan maissa ja varmistaa nopean hoitoon pääsyn perustasolla ammatinharjoittajana toimivalle lääkärille, Lehtonen sanoo.
– Suomalaiset julkista tuotantoa ihannoivat uudistukset ovat sen sijaan tyypillisesti kerta toisensa jälkeen vain heikentäneet perustason lääkäripalveluiden saatavuutta samalla kun palvelutuotannon kustannukset uhkaavat karata käsistä.
