HUS:n diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen kritisoi tapaa, jolla ministeri Krista Kiuru (sd.) ja THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek ovat kiistelleet koronarokotteiden jakelusta.
Lehtosen mukaan koronatartunnat ja -kuolemat ovat nousseet korkealle tasolle kamppailun keskellä.
– Koronarokotusten tehosteannosten laajentaminen Suomen alle 60-vuotiaaseen perusterveeseen väestöön on syksyllä ja talvella 2022 muistuttanut lähinnä shakespearelaista tragediaa.
Ministeri Kiuru on ajanut neljänsiä koronarokotuksia kaikille alle 60-vuotiaille perusterveille, kun taas ei suosittele laajaa neljättä rokotekierrosta.
Lehtosen mukaan THL pyrkii puolustamaan omaa linnakettaan ministeriön ohjaukselta ja ”poliittiselta” päätöksenteolta.
Lääkevalmisteiden osalta lääkkeiden teho ja turvallisuus arvioidaan osana niiden myyntilupaprosessia, Lehtonen toteaa. Lääkkeille myöntää myyntiluvan Euroopan komissio Euroopan Lääkevirasto EMA:n arvion jälkeen.
– THL ei pitänyt mitenkään ongelmallisena koronarokotteiden antamista laajasti väestölle kolmen rokotuksen osalta ja se oli tältä osin tyytyväinen EMA:n linjauksiin. THL:lle on kuitenkin muodostunut ongelmaksi sen jälkeisten tehosterokotusten edistäminen, Lehtonen toteaa.
Suomessa kansallisesta rokoteohjelmasta päättää asiantuntijaelin KRAR, joka antaa suosituksensa sosiaali- ja terveysministeriölle. THL:llä oli rooli jakelijana koronarokotuksissa, vaikka normaalisti rokotteet jakavat lääkeyritykset.
Lehtosen mukaan näyttö koronarokotteiden tehosta ja turvallisuudesta on katsottu EMA:ssa hyväksi.
– Jos Suomessa noudatettaisiin jatkossa THL:n linjaa ja vaatisimme kansallisesti omaa vaikuttavuusdataa EMA:n hyväksymiltä koronarokotteilta, jäisivät uusia virusvariantteja kohtaan kehitetyt rokotteet meillä kokonaan hyödyntämättä ja tehosteet antamatta, Lehtonen sanoo.
Lehtosen mukaan seurauksena olisi ”vielä pahempi koronakuolemien aalto, kuin mitä olemme v. 2022 kokeneet”.
