HUS:n diagnostiikkajohtaja, terveysoikeuden professori Lasse Lehtonen pohtii Puheenvuoro-blogissaan mahdollisia syitä Suomen kasvaneelle ylikuolleisuudelle.
– Useimmat tuntemani kansainväliset asiantuntijat pitävät kuitenkin väestön ylikuolleisuutta eli sitä määrää kuolemia, jota ei voida selittää väestörakenteen muutoksella, koronan vaikutuksia paremmin kuvaavana mittarina, Lehtonen kirjoittaa.
Tällä hetkellä kuolleisuutta raportoivat tahot ovat varsin yksimielisiä siitä, että vuosi 2022 tulee olemaan ylikuolleisuuden osalta Suomessa poikkeuksellisen huono.
Eurostat arvioi Suomen ylikuolleisuuden nousuksi syyskuussa 2022 ainakin 16 prosenttia. Väestöliitto puolestaan pelkää ylimääräisten kuolemien määrän Suomessa tänä vuonna voivan nousta jopa 10 000:een samalla kun syntyvyys Suomessa laskee ennätyksellisen alhaiselle tasolle.
– Ylikuolleisuuden seurauksena suomalaisten elinikäennuste tullee vuonna 2022 laskemaan merkittävästi, Lehtonen toteaa.
Väestöliitto haluaa puolueetonta selvitystä ylikuolleisuuden syistä.
– Tilanteen pahenemista sairaanhoidon sisältä seuranneena voin heti nimetä useita mahdollisia syitä vuoden 2022 ylikuolleisuudelle. Niistä ensimmäinen ja merkittävin on varmasti koronan aiempaa tarttuvampi omikron-aalto, Lehtonen arvioi.
– Toinen merkittävä syy on Suomen hidastelu tehosterokotusten antamisessa, Lehtonen sanoo viitaten Bloomberg-uutistoimiston analyysiin Yhdysvaltain ja monien kehittyneiden maiden kuolleisuustilanteesta.
Kolmas tekijä voi hänen mukaansa olla sairaanhoidon vaikeutuminen keväällä 2022 sairaanhoitajien työtaistelun seurauksena, mikä viivästytti hoitoon pääsyä ja sairauksien diagnostiikkaa.
– Potilaiden ennuste kun ei hoitojonoissa yleensä parane.
Lehtosen mukaan neljäs tekijä on Sanna Marinin (sd.) hallituksen sote-uudistukseen liittyvät niin sanotut perverssit kannustimet.
– Perversseillä kannustimilla tarkoitetaan terveystaloustieteessä tyypillisesti sellaisia rahoituselementtejä, jotka sen sijaan että edistäisivät väestön terveyttä, johtavat väestön terveyden huononemiseen, Lehtonen selittää.
Sanna Marinin hallitus sai terveystaloustieteen asiantuntijoilta eduskunnassa runsaasti kritiikkiä siitä, että uudistuksen kannustimet eivät ole kohdallaan.
– Toin omassakin lausunnossani esiin sen, että sote-uudistuksen rahoitusmalli sisältää sellaisia elementtejä, jotka vaarantavat väestön terveyden. Näistä eräs liittyy siihen summaan kuntien verotuloja, joka pakko-otetaan osaksi valtiolta budjetin kautta jaettavaa sote-rahoitusta, Lehtonen kertoo.
Marinin hallituksen läpipainaman sote-lainsäädännön mukaan kunnilta poissiirtyvä rahoitus määräytyy niiden vuodelle 2022 budjetoiman sote-rahoituksen mukaan.
– Jotta kunnat menettäisivät mahdollisimman vähän verotuloistaan ja jotta niiden valtionosuudet olisivat jatkossa mahdollisimman suuret, kannatti kuntien siis vuonna 2022 minimoida sote-menonsa, kun ne eivät enää 2023 ole edes hoidon tuloksista vastuussa, Lehtonen sanoo.
Pohdin @Uusisuomi blogissani mahdollisia syitä Suomen kasvaneelle ylikuolleisuudelle. Niistä merkittävin on varmasti koronan omikron-aalto. Lisäksi kunnat kannustettiin Marinin hallituksen sote-uudistuksessa alibudjetoimaan vuoden 2022 sote-kulunsa #sotehttps://t.co/yrY308jtPq
— Lasse Lehtonen (@lasleh) December 11, 2022
