Sekä Ukrainan että Venäjän joukot ovat liikkuneet paljon eri rintamilla Ukrainassa huhti- ja toukokuussa.
Yhdysvaltain armeijan Euroopan joukkojen entinen komentaja, kenraaliluutnantti (evp.) Mark Hertling korostaa, että Ukrainan strategia ja operatiiviset tavoitteet eivät ole muuttuneet.
Ukraina pyrkii edelleen puolustamaan maataan, kulttuuriaan ja kansaansa sekä turvaamaan alueellisen koskemattomuuden.
Hertlingin mukaan Venäjän strategiset ja operatiiviset tavoitteet ovat sen sijaan muuttuneet merkittävällä tavalla, mikä aiheuttaa hämmennystä komentajien ja sotilaiden keskuudessa taistelukentällä.
Venäjän strategiset ja operatiiviset tavoitteet olivat selvät sodan alkaessa. Tällä hetkellä Hertling ei osaa sanoa tarkalleen, miten tavoitteet on määritelty.
– Luulen (arvelen) Venäjän operatiivisten tavoitteiden olevan seuraavanlaiset: Sotilaallisen läsnäolon laajentaminen (Itä-Ukrainan) Donbassissa, vahvemman jalansijan saaminen kolmella muulla alueella (Zaporižžja, Kherson, Harkova) ja kaikkien Mustanmeren ja Asovanmeren satamien hallinta, hän tviittaa.
– En ole varma (Venäjän presidentti Vladimir) Putinin uusista strategisista tavoitteista, mutta ne ovat saavuttamattomissa.
Erot tavoitteissa
Hertlingin mukaan Ukrainan ja Venäjän tavoitteissa on kriittinen ero:
– Ukrainan strategiset ja operatiiviset tavoitteet on suunnattu venäläisten hyökkääjien tuhoamiseen ja siten maanpuolustukseen. Venäjä keskittyy alueiden valtaamiseen.
– Tämä on tärkeä ero, ja se vaikuttaa armeijan taistelutahtoon ja motivaatioon.
Venäjän joukkojen taistelutahdon kerrotaan olevan erittäin huono, ja monien sotilaiden tiedetään kieltäytyneen taisteluista.
Mark Hertling korostaa Venäjän asevoimien käyttävän massiivisia ja epätarkkoja tykistö- ja ilmapommituksia. Venäläisjoukot eivät ole harjoitelleet eri puolustushaarojen yhteistoimintaoperaatioita (panssarivaunujen, jalkaväen, tykistön, ilmavoimien, pioneerien ja logistiikan koordinointi), eikä niiden toteuttamisessa ole onnistuttu. Lisäksi Venäjän asevoimien johto on huonolla tasolla eikä toimi kunnolla.
Venäjällä on ollut myös vaikeuksia joukko-osastojen täydentämisessä ja uudelleen ryhmittämisessä, monia korkean ja keskitason upseereita on kuollut, taistelutahto on heikko, joukot ovat kokeneet tappioita taisteluissa ja ne ovat saavuttaneet vain muutamia väliaikaisia voittoja.
– Venäjä käyttää edelleen epätarkkoja tykistöiskuja ja tekee umpimähkäisiä hyökkäyksiä lentokoneilla ja helikoptereilla. Näiden avulla hyökkääjä pystyy tekemään läpimurtoja, terrorisoimaan väestöä ja vaikuttamaan ukrainalaisiin sotilaisiin fyysisesti ja psykologisesti. Näiden hyökkäysten avulla Venäjä avaa reittejä joukkojensa etenemiselle, Hertling sanoo.
Hänen mukaansa hyökkääjän toiminta on kuitenkin epätehokasta.
– Kun hyökkääjän joukot etenevät tykistökeskitysten jälkeen, Venäjän kyvyttömyys suorittaa eri puolustushaarojen yhteisoperaatioita tulee erittäin räikeällä tavalla esille. Sitä on erittäin vaikea korjata taistelun aikana. Tämän harjoitteleminen kestää vuosia. Tämä on nähty useissa epäonnistuneissa joen ylityksissä.
Tiedustelun merkitys
Venäjä on käyttänyt Donbassissa valtavasti epäsuoraa tulta eli tykistön, kranaatinheittimien, telatykkien ja raketinheittimien tulitusta heikentääkseen Ukrainan asemia.
Mark Hertling muistuttaa, että Ukrainan asevoimilla on käytössään selvästi vähemmän kalustoa. Puolustaja iskee kuitenkin taksisin koko ajan tehokkaammin ja tarkemmin omalla epäsuoralla tulellaan. Ukraina käyttää myös tehokkaalla tavalla hyväkseen lennokkeja ja ilmahyökkäyksiä.
Hänen mukaansa Ukrainan asevoimien johto on hyvällä tasolla, ja puolustaja käyttää hyväkseen hankkimaansa tiedustelutietoa. Lisäksi jalkaväki ja panssarivaunut toimivat toisiaan suojaten.
– Ukrainan logistiikka on kohtalaisella tasolla, mutta se paranee koko ajan.
– Hyökkääjän riveissä panssarivaunujen ja jalkaväen yhteistoiminta on huonoa, logistinen tuki kauheaa ja johtaminen kamalaa, Hertling toteaa.
Hän kiinnittää huomiota Ukrainan tapaan toimia Donbassin tykistötaisteluissa.
– Älykkäästi toimivat joukot tekevät taktisen vetäytymisen (ei lopullista perääntymistä), kun sitä vastaan hyökätään massiivisella epäsuoralla tulella. Kun tykistökeskitys loppuu, puolustaja palaa asemiinsa. Jos hyökkääjällä ei ole tukenaan tykistöä ja/tai ilmavoimia ja puolustaja on valmistellut puolustusasemat, hyökkäävä joukko joutuu sirkkeliin.
– Kun tähän yhtälöön lisätään vielä hyökkääjän tarve valloittaa ja miehittää Sevorodonetskin kaltaisia suuria asutettuja alueita, niin tilanteen ongelmallisuus käy ilmi.
Hertling korostaa tiedustelutiedon merkitystä sodankäynnissä.
– Tarvitaan suunnittelua, jota tiedusteluoperaatiot määrittelevät. Ukraina kykenee hankkimaan hyvää tiedustelutietoa yhdistelemällä eri tekniikoita (lennokit, satelliitit, henkilötiedustelu jne.)
1) CURRENT SITUATION
On 2/24 I posted a long twitter thread on why I thought Ukraine would win. On 4/4 I posted another on what to expect in Russia's "phase 2." On 5/26, I provided additional details on how RU plans were (& weren't) playing out.
I've summarized them. 7/ pic.twitter.com/cqeTwG658S
— Mark Hertling (@MarkHertling) June 5, 2022
