Mikäli Kreml haluaa jatkaa sotaa Ukrainassa, on sen tehtävä kovia poliittisia valintoja, eturivin sotilasasiantuntija Michael Kofman arvioi. Hänen mukaansa kyse on ennen kaikkea joukkojen riittävyydestä.
CNA-ajatushautomon Venäjä-ohjelman johtaja Kofmanin mukaan Venäjä ei kykene pitämään yllä pitkää sotaa ”erikoisoperaationa”. Hän huomauttaa, ettei Moskovassa kuitenkaan ole myöskään ollut halua alkaa puhua suoraan sodasta. Asetelmalla on suuri vaikutus joukkojen saatavuuteen.
– Moskova yrittää käydä sotaa Euroopan suurinta valtiota vastaan julistamatta sotatilaa kotimaassa. Ukraina on suorittanut täyden liikekannallepanon ja sillä on kattava tuki lännestä. Venäjällä voi olla paperilla enemmän sotilaita ja kalustoa, mutta ne eivät ole poliittisesti saatavilla, Michael Kofman summaa Twitterissä.
Ukrainalaisten julkaisemien lukujen mukaan Venäjä on menettänyt sodassa arviolta jo ainakin 18 000 sotilasta ja valtavat määrät kalustoa.
Useiden asiantuntija- ja tiedusteluarvioiden perusteella Venäjä lähti Ukrainaan todellakin suorittamaan ”erikoisoperaatiota”, jossa Ukrainan vastarinnan oletettiin murenevan vain päivissä. Pitkään sotaan ei kaiken perusteella varauduttu mitenkään.
Tappioiden kasautuessa myös uusien sotilaiden saaminen Ukrainaan on vaikeutunut. Viime aikoina julkisuudessa on liikkunut jopa tietoa sotakomennuksista kieltäytyvistä Venäjän joukoista.
Taistelukyky on alentunut
Michael Kofman laskee Venäjän menettäneen merkittävän osan Ukrainan joukoistaan ja kalustostaan. Hän arvioi hyökkääjän tappioksi karkeasti noin 30 pataljoonan kaluston ja varusteet. Alkuperäisen hyökkäysarmeijan vahvuus oli kokonaisuudessaan noin 200 000 sotilasta, käsittäen yli 120 pataljoonan taisteluosastoa, Itä-Ukrainan miehitettyjen alueiden joukko-osastoja sekä Venäjän kansalliskaartin eli Rosgvardian joukkoja. Kofmanin mukaan tämän armeijan taistelukyky on nyt merkittävästi alentunut.
– Venäjän asevoimat on kerännyt joukoistaan kasaan sen mitä se pystyy, mukaan lukien ulkomaan tukikohdista ja Kaliningradista. Donbassin [nimitys Itä-Ukrainan miehitetyille alueille] hyökkäysten tueksi hiljattain saapuneiden pataljoonien lisäksi jäljellä ei ole juuri enempää lähetettävää, asiantuntija sanoo.
Michael Kofmanin mukaan on vaikea arvioida, mistä sodan seuraavaan vaiheeseen käytettävissä olevat joukot koostuvat. Hän teroittaa, että kyse on edelleen merkittävästä, mutta pahasti heikentyneestä joukosta, jonka vahvuus lienee 80 pataljoonan taisteluosaston luokkaa.
Tästä kaikesta huolimatta ei ole mitään merkkejä siitä, että Venäjän johto olisi tekemässä päätöksiä esimerkiksi varusmiesten asepalveluksen pidentämisestä. Presidentti Vladimir Putin päätti päin vastoin viime viikolla vapauttaa asepalveluksensa suorittaneet varusmiehet aikataulun mukaisesti palveluksesta. Kutsunnoissa palvelukseen astuu 134 500 uutta varusmiestä.
– Koska Moskova ei ole julistanut sotaa, ei sillä ole mitään poliittista perustetta pitää varusmiehiä palveluksessa, Michael Kofman muistuttaa.
Pitkittyvä sota suosii Ukrainaa
Varusmiesten käyttö Ukrainassa on ollut pienimuotoinen skandaali Venäjällä. Venäjän puolustusministeriö joutui myöntämään varusmiesten ottaneen osaa sotaan pian sen jälkeen, kun presidentti Putin oli nimenomaisesti vakuuttanut puheessaan, ettei varusmiehiä lähetetä Ukrainaan. Kreml on yrittänyt maalata tapauksen vahingoksi ja vakuuttanut, ettei tällainen toistu. Kynnys varusmiesten käyttöön on siis varsin korkea.
Kuinka Venäjä sitten aikoo ratkaista sotilaspulan?
Michael Kofmanin mukaan asevoimien huhutaan tarjoavan huomattavia rahapalkkioita sopimussotilaiksi ryhtyville palveluksensa päättäville varusmiehille ja entisille sotilaille. Julkisuudessa liikkuvien tietojen mukaan varusmiehiä on myös pyritty kiristämään allekirjoittamaan sopimuksia.
Asiantuntija pitääkin todennäköisenä, että Venäjän asevoimat pyrkii lisäämään kaikessa hiljaisuudessa olemassa olevien taisteluosastojen vahvuutta. Kofmanin mukaan venäläisten prikaatien ja rykmenttien pitäisi tavallisesti pystyä muodostamaan kaksi pataljoonan taisteluosastoa ja kyetä kokoamaan kolmas ajan kanssa lisäämällä vahvuuttaan.
– Venäjän asevoimien ajatuksena on ollut lisätä tätä vahvuutta liikekannallepanolla sotatilanteessa. Nyt he pyrkivät todennäköisesti tekemään sen asteittain.
– Venäjän armeija saattaa kyetä täyttämään joitakin näistä osastoista tarjoamalla kunnolla rahaa sotilaiden hankkimiseksi. Uskon, että ne saattavat sitten lähteä sotaan pataljoonina ja kokonaisina yksiköinä, koska monien yksiköiden päämajat ja tukitoiminnot ovat jo sodassa.
Michael Kofmanin mukaan julkisuudessa paljon huomiota saaneet lisäjoukot kuten palkkasotilaat tai syyrialaiset vapaaehtoiset ovat tämän sodan kannalta merkityksettömiä.
– Ne ovat ongelman oire: Venäjällä on pulaa joukoista ja miehiä etsitään sieltä, mistä niitä saadaan.
Venäjä voi siis saada taistelukentälle lisää pataljoonia, mutta asiantuntijan mukaan sen kyky käydä sotaa Donbassia laajemmalla alueella on varsin kyseenalainen.
Kofman huomauttaa, että uusia joukkoja ei myöskään voida saada sotaan nopeasti, ja näyttääkin siltä, että hyökkääjä joutuu taistelemaan niillä joukoilla, joita sillä on.
– Tämä ongelma ei ole kovin yllättävä. Venäjän armeija on rakennettu aktiivisen puolustuksen ympärille ja strategiset maahyökkäykset on sivuutettu. Siltä puuttuvat huolto ja miesvahvuus tällaisen taistelun käymiseksi Euroopan suurimmassa valtiossa.
Tilanne muuttuu Michael Kofmanin mukaan kuitenkin huomattavasti monimutkaisemmaksi, jos presidentti Putin päättää julistaa Venäjällä sotatilan ja käynnistää liikekannallepanon.
– Olisiko tälle tukea kotimaassa? Tätä on vaikea sanoa. Venäjän kansan parissa näyttäisi olevan huomattavaa tukea sodalle, mutta se jakautuu epätasaisesti ja on varsin kyseenalaista missä suhteessa kyse on aidosta tuesta ja vääristä mielipidemittausten tuloksista, Kofman summaa.
Ukraina tulee taas asiantuntijan mukaan tarvitsemaan lisää ampumatarvikkeita ja kalustoa menetysten kattamiseksi. Kofman muistuttaa, että vastahyökkäyksiin tarvitaan liikkuvaa kalustoa eikä vain torjuntaohjuksia.
– Jollain tavalla tässä on kyse tarinasta, jossa vastakkain ovat armeija, jolla on paljon sotilaita, mutta pulaa varusteista sekä armeija, jolla on paljon kalustoa, mutta ilman liikekannallepanoa selvä pula miehistä, hän summaa sotatilanteen.
Tilanteen kehittyminen pitkittyväksi kulutussodaksi suosisi Michael Kofmanin mukaan nykytiedon valossa ukrainalaisia.
If the Russian leadership wants to continue this war it has to make a significant political choice. They cannot sustain a long war against Ukraine as a special operation, and they don’t want to reframe it as a war. This has implications for force availability. 2/
— Michael Kofman (@KofmanMichael) April 3, 2022
