Politiikan tutkijat arvioivat toistaiseksi varovaisin sanankääntein Alexander Stubbin ja Pekka Haaviston välistä presidenttikilpaa liittyen siihen, miten kisasta pudonneiden ehdokkaiden äänet tulevat jakaantumaan. Stubb sai ensimmäisen kierroksen äänistä 27,2 prosenttia ja Haavisto 25,8 prosenttia.
Iso osa äänistä on jaossa, kun katsotaan etenkin Jussi Halla-ahon saamaa 19 prosentin kannatusta sekä Olli Rehnin 15,3 prosentin äänipottia.
– Jos ajatellaan näin ideologisesti, kyllähän Stubbilla on ehkä paremmat edellytykset voittoon. Hän varmastikin saa Rehnin kannattajista enemmistön ja varmasti myös Halla-ahon, mikäli Halla-ahon äänestäjät lähtevät toisella kierroksella äänestämään, arvioi professori Kimmo Grönlund Åbo Akademista.
– Voisi kuvitella, että Jutta Urpilaisen ja Li Anderssonin äänestäjät menevät pääosin Haaviston taakse, ja he menivät jo tavallaan ensimmäisellä kierroksella eli se taktisen äänestämisen laajuus näkyi tässä vaalituloksessa selvästi, hän jatkaa.
Samoilla linjoilla on tutkija Veikko Isotalo Helsingin yliopistosta:
– Haavistolla on Stubbiin verrattuna ehkä altavastaajan asema siinä, että vasemmistoliiton ja SDP:n ehdokkaiden yhteenlaskettu äänisaalis oli alle 10 prosenttia. Jos taas katsotaan keskustaoikeiston ehdokkaita, Rehniä ja Halla-ahoa, heiltä olisi suhteessa enemmän jaossa ääniä ja jos tässä halutaan äänestää ideologisesti oikeistolaista ehdokasta, Stubbilla on siinä mielessä kyllä etulyöntiasema.
Isotalon mukaan keskeinen kysymys on, miten Halla-ahoa äänestäneet toimivat toisella kierroksella. Miten iso osa heistä jättää lopulta äänestämättä. Hän pohdiskelee, saattaako äänestysprosentti pudota 70:een tai jopa sen alle.
Ylen viimeisimmässä presidenttigallupissa kysyttiin myös äänestäjien suuntautumista toisella kierroksella, jossa vastakkain olisivat Stubb ja Halla-aho.
– Tämän pohjalta Halla-ahon kannattajista selkeä enemmistö, melkein kahdeksan kymmenestä, olisi menossa Stubbin taakse, mittauksen Ylelle tehneen Taloustutkimuksen toimitusjohtaja Jari Pajunen kertoo tutkimuksen tausta-aineistoon viitaten.
Pajunen painottaa, että kyse on mielipidemittauksesta, joka toteutettiin 17.-23.1.2024. Keskeinen kysymys hänestäkin on, miten iso osa Halla-ahon äänestäjistä lopulta lähtee äänestämään toisella kierroksella.
Samaisen tausta-aineiston pohjalta Urpilaisen kannattajista kaksi kolmasosaa olisi menossa Haaviston taakse ja Rehnin kannattajista Stubbin taakse vajaa kaksi kolmasosaa.
Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä ennakoi äänestysprosentin jäävän toisella kierroksella ensimmäisen kierroksen 74,9:stä.
– Epäilen, että samaan äänestysaktiivisuuteen ei päästä, koska aika moni Halla-ahoa äänestäneistä tulee jäämään kotiin.
Jokisipilä on varovainen arvioissaan liittyen toisen kierroksen lähtöasetelmaan:
– En uskaltaisi lähteä sanomaan, että hyöty tässä tilanteessa menisi suoraan toiselle enemmän kuin toiselle.
Jokisipilä nostaa esiin kuitenkin joitain huomioita. Halla-ahon äänestäneiden joukossa on niitä, joiden ”toiseksi tärkein tavoite on, ettei Pekka Haavisto tule valituksi”. Tämä voi ohjata äänestämään Stubbia. Kysymys on myös, jaksavatko toisella kierroksella aktivoitua kaikki ne äänestäjät, joiden tärkein tavoite oli estää Halla-ahon pääsy toiselle kierrokselle.
– Voidaan sanoa, että potentiaalisesta äänestäjäpohjasta Haavisto on jo tässä vaiheessa onnistunut realisoimaan huomattavan osan ääniksi, kun taas Stubbilla on sitä (potentiaalista äänestäjäpohjaa) enemmän, jos ajatellaan tällaisella perinteisellä vasemmisto–oikeistoakselilla.
