Suomen talous supistuu tänäkin vuonna, kun työttömyys kasvaa, investoinnit kyntävät ja kuluttajat epäröivät suurten hankintojensa kanssa, arvioi Suomen Hypoteekkiyhdistys perjantaina julkaisemassaan talouskatsauksessaan.
Samalla korot ovat jo laskeneet huipputasoiltaan, mikä kohentaa kuluttajien ostovoimaa ja siten yksityistä kulutusta.
Talouskasvu hakee liikettä viivelähdöllä vielä tämän vuoden puolella, mutta kasvuun päästään vasta ensi vuonna.
– Kehysriihen kiristykset ja syyskuun alusta voimaan astuvat alv-korotukset kangistavat osaltaan kasvua, mutta korjaavat julkisen talouden tilaa. Suurempia hankintoja saatetaan ajoittaa elokuulle loppuvuoden sijaan, mutta kasvun iso kuva määräytyy kuitenkin työ- ja korkomarkkinoilla, Hypon pääekonomisti Juho Keskinen kuvailee tilannetta tiedotteessa.
Kuluvan vuoden kasvuennustetta on tarkistettu alaspäin -1 prosenttiin alemmaksi vajonneen lähtötason ja kohonneen korkonäkymän vuoksi. Ensi vuodelle Hypo ennustaa 2 prosentin kasvua.
Vaikka korot ja taloustaantuma ovat iskeneet eniten miesvaltaiselle rakennusalalle ja teollisuuteen, on talouspessimismi kasvanut siitä huolimatta enemmän juuri naisten keskuudessa. Naiset luottavat Suomen talouteen miehiä vähemmän ja he näkevät myös oman taloutensa tilanteen heikommaksi.
– Yksi selitys voi löytyä siitä, että etenkin nuoria naisia asuu enemmän asuinrakentamisen uudistuotannon värittämissä kaupungeissa, joissa asuntojen hinnat ovat laskeneet muuta Suomea enemmän. Ja kun korot ovat nousseet, varallisuusvaikutus voi näkyä mielialoissakin, Keskinen arvioi.
Kehityssuunta hämmentää silti, sillä rakennusalan työllisistä peräti liki 90 prosenttia on miehiä, yritysten luottamuskyselyissä tilanne on heikoin juuri rakentamisessa, ja miesten työttömyys on kasvanut naisia enemmän.
Inflaatio, eli kuluttajahintojen muutos on painunut Suomessa jo Euroopan keskuspankin kahden prosentin tavoitetason alle, mutta tilastojen kertoma kuva on talouskasvun kannalta siltikin turhan ruusuinen. Kun kansallisesta hintaindeksistä puhdistetaan lainakorkojen vaikutus, inflaatio on painunut peräti 0,1 prosenttiin eli hyvin lähelle deflaatiota.
– Korot ovat Suomelle tällä hetkellä liian korkealla tasolla. Kuluttajat ovat epävarmoja ja lykkäävät ostojaan. Jos talouskasvu laahaa yhä ja energiahinnat pysyvät huokeina, tulemme todennäköisesti lukemaan otsikoita hetkellisesti negatiivisesta inflaatiosta, eli deflaatiosta vielä tänä vuonna, Keskinen sanoo.
Viimeksi inflaatio on ollut miinuksen puolella koronakeväällä 2020 ja sitä ennen vuoden 2015 aikana, jolloin öljyn hinta laski voimakkaasti.
