Kauppamäärät ovat jo kasvussa, mutta yleinen epävarmuus ja epäluottamus painavat vielä kuluttajien mielialoja ja sitä kautta hintoja.
Tälle vuodelle Hypo on tarkentanut hintaennusteen koko maahan 1,5 prosenttiin, mutta ensi vuonna 2026 hintojen nousupaine kasvaa ja hinnat nousevat vahvemmin 2,5 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla kehitys näyttäisi samanlaiselta, vaikka luvut ovat suuremmat: 2,5 prosenttia tänä vuonna ja 4,0 prosenttia ensi vuonna.
– Tänä vuonna ponnistetaan hinnoissa plussalle kaksi vuotta kestäneen pakkasjakson jälkeen. Edellisen kerran vuosi alkoi vahvemmin negatiivisten korkojen aikaan 2022, ennen kuin Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Epävarmuus maailmantilanteesta kalvaa silti kuluttajia, minkä vuoksi hintapaine siirtyykin vahvemmin ensi vuoteen, Hypon pääekonomisti Juho Keskinen sanoo.
Tämän hetken pitkät myyntiajat pitävät sisällään pienen harhan. Kun kauppaa käydään enemmän, moni pitkään myynnissä olleet asunnotkin lähtevät vihdoin liikkeelle, mutta samalla tilastoihin merkitään esimerkiksi yli sadan päivän myyntiurakka.
– Vaikkapa tammikuussa myyty kohde oli ehditty asettaa myyntiin syyskuussa eli yli neljä kuukautta aiemmin. Nyt näyttää siltä, että maaliskuussa asuntonsa myyntiin listaava tuskin joutuu odottelemaan enää yhtä kauan, Keskinen arvioi.
Väestönkasvu jatkui viime vuonna, mutta koko maan tasolla kasvu oli maahanmuuton ansiota. Maan sisällä kasvu näyttäytyy hyvinkin erilaiselta, kun katsotaan maahanmuuttoa ja maan sisäistä muuttoliikettä.
– Keskisuurista kaupungeista esimerkiksi Vaasan, Lappeenrannan ja Kajaanin väestönkehitys nojasi maahanmuuttoon, kun taas vaikkapa Tampereen kyljessä majailevat Pirkkala, Kangasala ja Nokia maan erottuivat sisäisen muuttoliikkeen voittajina. Maan sisäinen muuttovetovoima kertoo samalla toimivista työmarkkinoista – ja antaa suuntaviiva myös siihen, minne maahan asettuvat maahanmuuttajat lopulta päätyvät, Keskinen tulkitsee.
Yksi kuntien kasvutekijöistä on myös kuntarajojen yli käyvä työmatkaliikenne eli pendelöinti. Pendelöinti on kaksinkertaistunut noin 40 vuodessa. Arkituntuma kertoo siitä, että kasvukaupungit keräävät työntekijöitä naapurikunnistaan, mutta todellisuus on värikkäämpi.
– Nettomääräisesti liikenne suuntautuu toki enemmän kaupunkeihin päin, mutta suhteellisesti laskien kovin monissa ympäryyskunnissa suuri osa työntekijöistä tuleekin omien kuntarajoen ulkopuolelta. Työelämä muuttuu ja asuinmieltymykset ratkaisevat, Keskinen sanoo.
