Tuore tutkimus tarkastelee verotuksen vaikutusta eläkeläisten muuttopäätöksiin. Tulosten mukaan eläkeläisten muuttoliike reagoi voimakkaasti verotukseen. EU-tasolla eläkeläisten määrä Portugalissa kolminkertaistui maan verouudistuksen myötä, kertoo Työn ja talouden tutkimus Labore. Tutkimuksen julkaisseessa tutkijaryhmässä on mukana Laboren erikoistutkija Salla Kalin.
Erityisesti hyvätuloiset ja korkeasti koulutetut eläkeläiset reagoivat herkästi veromuutoksiin. Verovapauden poistamisen jälkeen muuttovirrat Suomesta Portugaliin tyrehtyivät, mutta eläkeläisten määrä on säilynyt korkeampana kuin ennen reformia – väliaikaisella verouudistuksella on siis ollut pysyviä vaikutuksia.
Tutkimus on julkaistu The National Bureau of Economic Research -tutkimusorganisaation työpaperina. Tuoreessa Pensioners without Borders: Agglomeration and the Migration Response to Taxation -tutkimuksessa tarkasteltiin, miten verotukselliset tekijät vaikuttavat eläkeläisten muuttopäätöksiin.
Tutkimuksessa hyödynnettiin vuonna 2013 Portugalissa käyttöön otettua veroreformia, joka vapautti ulkomailta saatujen eläkkeiden verotuksen kymmenen vuoden ajaksi Portugaliin muuttaneille eläkeläisille.
Poiketen muista EU-maista Suomi irtisanoi verosopimuksen Portugalin kanssa vuoden 2019 alusta, minkä seurauksena eläkkeet ovat olleet veronalaisia Suomessa myös Portugalissa asuville suomalaiseläkeläisille.
Suomen jälkeen myös Ruotsi irtisanoi verosopimuksen Portugalin kanssa vuonna 2022. Muiden maiden kohdalla vuodesta 2020 alkaen uusien muuttajien eläkkeitä alettiin verottaa Portugalissa kymmenen prosentin veroasteella ja vuodesta 2024 alkaen uudet eläkeläiset eivät ole enää hyötyneet lainkaan alennetuista verokannoista.
Väestön ikääntyessä eläkeläisten maksamien verojen osuus on kasvanut merkittävästi, ja vuonna 2022 eläkeläiset maksoivat jo viidesosan kaikista Suomen tuloveroista.
– Jos huomattava määrä hyvätuloisia eläkeläisiä muuttaa ulkomaille välttääkseen Suomen verotuksen, mutta samalla hyödyntää maamme verovaroin rahoitettuja terveyspalveluita, voi tilanteella olla valtion budjettia merkittävästi heikentäviä vaikutuksia, tutkimuksessa todetaan.
Näin ollen tutkimus tarjoaa arvokasta tietoa siitä, miten verotuksen muutokset voivat vaikuttaa eläkeläisten muuttokäyttäytymiseen ja siten myös Suomen julkisen talouden kestävyyteen.
Tutkimuksessa analysoitiin Portugalin veroreformin vaikutuksia hyödyntämällä erot-eroissa -menetelmää, jossa vertailtiin eläkeläisten muuttovirtoja Portugaliin ja Espanjaan ennen ja jälkeen veroreformin.
Espanja toimi kontrolliryhmänä, koska siellä ei toteutettu vastaavia verohuojennuksia eläkeläisille samalla ajanjaksolla. Tarkastelu kattaa Suomen lisäksi myös 21 muuta EU-maata.
– Eläkkeiden verovapaus houkutteli erityisesti varakkaita suomalaisia eläkeläisiä muuttamaan Portugaliin. Kyse ei ollut vain muutamasta vuorineuvoksesta, sillä Portugalissa oleskelleiden varakkaiden, ennen eläköitymistä ylimpään tulodesiiliin kuuluneiden osuus kasvoi lähes 20 prosenttiyksikköä. Lukumääränä tämä vastaa reilua 150 huippuvarakasta eläkeläistä, kertoo Salla Kalin.
Verovapauden poistamisen jälkeen muuttovirrat Suomesta Portugaliin tyrehtyivät, mutta eläkeläisten määrä on säilynyt korkeampana kuin ennen reformia. Näin ollen, väliaikaisella verouudistuksella on ollut pysyviä vaikutuksia.
Tutkimuksessa käytettiin aineistona Tilastokeskuksen FOLK-aineistoja (perus-, työssäkäynti-, tulo- ja muuttoliikemoduulit), Eurostatin EU-tason muuttoliikeaineistoa sekä OECD-tietokantoja (Central government personal income tax rates and thresholds sekä Pensions at glance).
