Hallitus on esittänyt ikäihmisten ympärivuorokautisen hoivan henkilöstömitoituksen alentamista 0,6:en vuoden 2025 alusta alkaen. Sosiaali- ja terveysvaliokunta antoi mietintönsä hallituksen esityksestä viime perjantaina.
Valiokunta esitti lakiin muutosta, joka korostaa asukkaiden palveluntarpeen huomioimista mitoituksessa. Hyvinvointiala Hali ry pitää muutosehdotusta positiivisena, mutta on pettynyt siihen, että mitoituksen alentaminen etenee.
Hallitus esitti keväällä kehysriihessä, että ikäihmisten ympärivuorokautisen hoivan henkilöstömitoitusta laskettaisiin nykyisestä 0,65:sta 0,6:en. Sosiaali- ja terveysvaliokunta hyväksyi hallituksen lakiehdotukset yhdellä muutosehdotuksella.
Valiokunta ehdottaa muotoilua selvennettäväksi sen osalta, että henkilöstömitoituksen osalta on aina huomioitava iäkkään henkilön toimintakyvyn edellyttämä palvelutarve ja laadukkaiden palveluiden turvaaminen.
– Olemme luonnollisesti pettyneitä, että hoivan vähimmäismitoituksen alentaminen etenee. Valiokunnan muutosehdotus on kuitenkin positiivinen, sillä se nostaa esiin hoivaa tarvitsevien ihmisten näkökulman ja alleviivaa sitä, että enemmistössä hoivakoteja ei voida laskea mitoitusta 0,6:en. Tämä on tarpeellinen lisäys sekä hoivakotien asukkaiden että henkilöstön kannalta, sanoo tiedotteessa Halin sosiaalipalvelujohtaja Laura Lindeberg.
Valiokunta painotti mietinnössään useassa kohtaa, että kyse on nimenomaan vähimmäismitoituksen muutoksesta.
– Valiokunta korosti mietinnössään painokkaasti, että muutoksesta huolimatta jokaisen hoivakodin mitoituksessa on aina otettava huomioon asukkaiden yksilölliset palvelutarpeet, palvelujen laatu ja asiakasturvallisuus. Tämä on tärkeä muistutus, sillä näemme jo nyt hyvinvointialueilla pyrkimyksiä maksaa yrityksille ja järjestöille kategorisesti vain lakiin kirjattavan vähimmäismitoituksen mukaan. Tällaisissa tilanteissa lakiin säädetystä vähimmäismitoituksesta tuleekin normi, vaikka se ei ole tarkoitus, Lindeberg toteaa.
Samalla kun vähimmäismitoitusta alennetaan, hyvinvointialueilta leikataan rahoitusta.
– On selvää, että hyvinvointialueilla on paineita tehdä muutoksia, kun rahoitusta leikataan vähimmäishenkilöstömitoituksen alentamisen takia. Hyvinvointialueiden rahoituksesta vähennettävä osuus ei kuitenkaan edellytä kaikkien hoivakotien mitoituksen alentamista, vaan alentaminen kohdistuu noin kolmasosaan kaikista hoivakodeista, joissa tarjotaan ympärivuorokautista hoivaa ikääntyneille, Lindeberg sanoo.
Hänen mukaansa pelkän mitoitusluvun sijaan pitäisi tarkastella henkilöstömitoituksen sisältöä.
– Hallitus on kertonut pyrkivänsä mitoituksen alentamisella siihen, että hoitajien työpanosta vapautuisi muualle sote-järjestelmään. En pidä tavoitetta realistisena, vaan näen päinvastoin riskinä, että kun henkilöstöä vähennetään, hoitajien työaikaa menee hoivakodeissa yhä useammin tehtäviin, jotka eivät vastaa heidän osaamistaan. Henkilöstön vähentämisen sijaan hoivassa tulisikin voida hyödyntää monipuolisemmin eri ammattiryhmiä, Lindeberg katsoo.
