Keväällä 2024 puhelimeeni kilahti ilmoitus: ”Hei, oletko jo tutustunut digiklinikkaan”? Lähettäjä oli oman kotipaikkani Pirkanmaan hyvinvointialue, joka aloitti uudenlaisen digiklinikan.
Vajaa vuosi myöhemmin Pirhan palveluun on rekisteröitynyt lähes puolet pirkanmaalaisista, ja vuonna 2024 klinikalle otettiin yhteyttä keskimäärin 17 000 kertaa kuukaudessa.
Aamukahdeksasta iltakymmeneen palveleva digiklinikka säästää aikaa ja vaivaa monessa arkisemmassa asiassa. Yhteyden sai keskimäärin kymmenessä minuutissa ja yhteydenotoista 60 prosenttia ratkaistiin jo digiklinikalla. Loput ohjattiin kasvokkaiseen hoitoon omalle sosiaali- ja terveysasemalle.
Hyvinvointialueilla koko Suomessa tapahtuu parhaillaan paljon hyvää. Pirkanmaan digiklinikan lisäksi eri puolilta Suomea on jo olemassa monia mainioita esimerkkejä siitä, miten palveluita on lähdetty suunnittelemaan täysin uudella tavalla – asiakaslähtöisesti, vaikuttavasti ja digitalisaatiota hyödyntäen.
Olen viimeisen reilun vuoden aikana kiertänyt Suomen hyvinvointialueita ja tutustunut erilaisiin hyviin käytäntöihin. Ne vastaavat ihmisten tarpeisiin ja helpottavat asiointia tai ammattilaisten työtä erilaisilla tavoilla. Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla on kehitetty kunnianhimoisesti ja hyvin tuloksin hoidon jatkuvuuden mallia. Kanta-Hämeessä taas vanhusten kotihoitoa tukee liikkuva palvelu GerBiili, joka vie tarvittaessa hoitoa ikäihmisen kotiin tai hoivapaikkaan. Näin se ehkäisee ikäihmisen turhaa päätymistä päivystykseen ja päivystyksen ruuhkautumista. Tulosta on jo tullut, esimerkiksi Riihimäen kiirevastaanotolla palvelu on laskenut yli 75-vuotiaiden käyntejä noin 15 prosenttia. Kunnan ja hyvinvointialueen yhteistyössä lapsiperheille taas tarjotaan helposti saatavaa pika-apua ja neuvoa arjen haasteissa. Varsinais-Suomen uusi psykiatrinen Kompassisairaala puolestaan on rakennettu niin, että jo aulassa vastassa on järjestöjen matalan kynnyksen tukea – nopeaa apua.
Uudistukset myös tekevät ammattilaisten työstä aiempaa sujuvampaa. Lapin keskussairaalassa on automatisoitu sairaala-apteekki, joka älyn ja robotiikan avulla säästää sekä rahaa että henkilökunnan aikaa ja lisää lääketurvallisuutta. Länsi-Uudellamaalla hyödynnetään tekoälyä potilaskirjauksissa ammattilaisten työn tukena.
On tärkeää, että näitä parhaita käytäntöjä jaetaan ja niistä tehdään numeroa, jotta saamme parhaat tekemisen tavat leviämään ja mahdollisimman hyviä palveluja kaikkialle Suomeen. Mielestäni on tärkeä pitää onnistumisia esillä myös siksi, että vuosien kriisipuheen jälkeen on tarpeen näyttää myös palveluiden kehittämistä ja valaa suomalaisiin uskoa siihen, että kehitystä palveluissa tapahtuu nyt oikeaan suuntaan.
Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat ihmisten tärkeimpiä palveluja. Julkisessa keskustelussa keskitymme usein ongelmiin ja kehittämisen tarpeet onkin tärkeä tunnistaa. Samaan aikaan on hyvä muistaa, että Suomessa on yleisesti ottaen hyvät sosiaali- ja terveyspalvelut.
Uudenlaisten ratkaisujen hakeminen on myös välttämätöntä, jotta yhteiset rahat voidaan käyttää mahdollisimman fiksusti hyödyksi. Hyvinvointialueiden rahoitus on kuluvana vuonna 26,2 miljardia, eli jo lähes kolmasosa valtion budjetista. Hyvinvointialueiden rahoitus kasvaa vuosittain, mutta rahat ja henkilöstö eivät riitä, jos uusia tekemisen tapoja ei saada käyttöön. Kasvava palvelutarve, heikkenevä huoltosuhde ja velkaantunut valtion talous haastavat meitä nyt, mutta myös tulevaisuudessa.
Erityisen tärkeää on sijoittaa kaikkialla ennaltaehkäisyyn ja mahdollisimman nopeaan palvelujen saamiseen. Tässäkin uudenlaiset tekemisen tavat ovat tärkeässä asemassa. Hallitus tukee työtä esimerkiksi toteuttamalla lasten ja nuorten terapiatakuun, joka tulee voimaan tänä keväänä. Kun mielenterveyden haasteisiin puututaan nopeasti, niiden mahdollisuus kasvaa vuoriksi pienenee.
Nyt on aika uudistaa rohkeasti ja etsiä parhaat tavat tehdä. Varmistaa, että hyödynnämme kaiken osaamisen ja teknologian tuomat mahdollisuudet ja rakennamme palvelut, jotka kantavat myös tulevaisuudessa.
