Viime viikkojen julkista keskustelua hyvinvointialueiden määristä, Uudenmaan erillisratkaisun tulevaisuudesta ja alueiden rahoitusmallista on käyty tilanteessa, jossa Suomen suurimman sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistuksen toimeenpanon alusta on vasta alle kaksi vuotta, toteaa Hyvinvointialuejohtajien verkosto H23 tiedotteessaan.
Hyvinvointialueiden johtajat korostavat, että asukkaiden ja alueiden henkilöstön ei kuitenkaan tarvitse kantaa huolta hyvinvointialueiden palveluista.
– Viestimme on tämä: hyvinvointialueen lakisääteiset palvelut turvataan, sanoo H23-verkoston puheenjohtaja ja Länsi-Uudenmaan hyvinvointialuejohtaja Sanna Svahn.
Vastoin yleistä käsitystä, monet hyvinvointialueiden järjestämistä palveluista ovat paremmalla tolalla kuin ennen uudistusta.
– Palvelujen uudistuminen näkyy jo arjessa, sanoo Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialuejohtaja Ilkka Luoma.
Esimerkiksi hoitotakuun mukainen perusterveydenhuollon hoitoon pääsy on kohentunut sote-uudistuksen jälkeen. Koko maan tasolla jonot erikoissairaanhoitoon, asumispalveluihin ja päivystyksestä vuodeosastolle ovat lyhentyneet merkittävästi. Henkilöstöpula on monella alueella taittunut. Sujuvat digitaalisen asioinnin sosiaali- ja terveyspalvelut ovat yhä useamman suomalaisen ulottuvilla, verkosto listaa.
Talouden lisäksi on tärkeää varmistaa luottamus hyvinvointialueiden palveluihin
Hyvinvointialuejohtajat sanovat olevansa sitoutuneita siihen, että talous saadaan hyvinvointialueiden osalta tasapainoon.
– Tämän tulee kuitenkin tapahtua turvallisesti ja hallitusti, ihmisten lakisääteiset palvelut ja luottamus säilyttäen.
Verkosto toteaa, että talouden tasapainoa ja luottamuksen ilmapiiriä ei voida saavuttaa yksin.
– Molempien tueksi tarvitaan kansallisella tason tukea ja yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Väestön luottamuksen saavuttamisessa hyvinvointialueet ovat itse keskeisessä roolissa.
Hyvinvointialueiden toiminnan muuttaminen perustuu muutoksiin lainsäädännössä ja rahoituksessa. Merkittävät säästöt edellyttävät velvoittavan lainsäädännön purkamista. Vahva aluepoliittinen päätöksentekokyky on keskeinen tekijä uudistusten onnistumisessa.
Hyvinvointialuejohtajat sanovat, että nyt nähtävät talouden haasteet olisivat toteutuneet myös aiemmassa mallissa, jossa palvelujen järjestäminen oli kuntien ja kuntayhtymien vastuulla.
– Sote-menojen kasvun takana ovat ennen kaikkea inflaatio, palkkaratkaisut, palvelutarpeen lisääntyminen ja koronan jälkeinen hoitovelka, ei palvelujen järjestämisvastuun siirtyminen hyvinvointialueille. Työ alueellisesti ja kansallisesti yhdenvertaisen palvelujärjestelmän puolesta on alueilla vahvasti käynnissä ja jatkuu päämäärätietoisesti, verkosto sanoo.
