Hyvinvointialueilla on heikko maine, ilmenee T-median toteuttamasta tutkimuksesta.
Tutkimukseen vastasi elokuussa yhteensä 4 371 vastaajaa. Hyvämaineisin oli Etelä-Savon hyvinvointialue, Eloisa. Suurinta mainenousua viime vuodesta tekivät Kymenlaakson sekä Pohjois-Karjalan hyvinvointialueet.
– Hyvinvointialueet ovat sitoutuneita kehittämään mainettaan ja luottamustaan alueen asukkaiden keskuudessa. On hienoa nähdä, miten selkeisiin mainearvosanojen nousuihin osa hyvinvointialueista on kyennyt ponnistamaan, tutkimuksesta vastannut T-median vanhempi asiantuntija Nina Laakso sanoo tiedotteessa.
Hyvinvointialueiden maineiden keskiarvo on heikolla tasolla. Samalla hyvinvointialueiden maineella on huomattava tilastollinen yhteys alueiden omien asukkaiden käytökseen ja suhtautumiseen hyvinvointialueita kohtaan.
– Hyvinvointialueiden keskiarvollinen maine on laskenut suhteessa viime vuoden tulokseen. Samalla niiden väliset maine-erot ovat kuitenkin pienentyneet ja hyvinvointialueet muodostavat nyt yhtenäisemmän kokonaisuuden mainearvosanoja tarkasteltaessa, Laakso arvioi.
Asukkaiden arviot nousivat merkittävimmin hyvinvointialueiden työnantajamielikuvassa.
– Tämä on tärkeä ja positiivinen asia, koska hyvinvointialueet kamppailevat työvoiman saatavuuden kanssa, Laakso sanoo. Eniten työnantajuuden mielikuvaa on nostanut Pohjois-Karjalan hyvinvointialue, Siun sote.
Maineen kahdeksasta osa-alueesta talouden ja johtamisen osa-alueet taasen laskivat keskiarvollisesti eniten.
– Olemme huomanneet, että hyvinvointialueiden maine reagoi siihen, miten alueen asioita käsitellään paikallismedioissa. Erityisesti laskeviin mainearvosanoihin liittyen nähdään, että paikallismediat ovat käsitelleet laajalti hyvinvointialueeseen liittyvää hallinnollista toimintaa ja päätöksentekoa – ja usein varsin kriittisin näkökulmin, Laakso arvioi.
Maineen osa-alueista tuotteilla ja palveluilla on merkittävin vaikutus asukkaiden suhtautumiseen hyvinvointialueita kohtaan. Talouden mielikuvalla ei ole kovinkaan merkittävää vaikutusta asukkaiden käytökseen.
– Talousmielikuvan lasku on varmasti vaikuttanut myös kokonaiskeskiarvon laskuun hyvinvointialueiden tuloksessa, Laakso sanoo.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä pelastustoimen järjestämisestä vastaavat hyvinvointialueet aloittivat toimintansa vuoden 2023 alussa. Tehtävät ovat olleet siihen asti kuntien vastuulla. Hyvinvointialueiden omat asukkaat vastaavat käyttävänsä keskimäärin mielellään hyvinvointialueiden palveluita sekä tukevansa niitä verovaroin.
– Tämä on positiivinen merkki hyvinvointialueille. Heidän työtään ja tuottamia palveluita arvostetaan, Nina Laakso sanoo.
– Ikäryhmätarkastelussa kriittisin ikäryhmä ovat 45–54-vuotiaat. Tämä ikäryhmä maksaa myös eniten tuloveroja ja siten rahoittaa hyvinvointialueita merkittävästi. Positiivisimmin hyvinvointialueiden mainetta arvioivat 15–24-vuotiaat, T-median data-analyytikko Antti Pennala sanoo.
Hyvinvointialueiden Luottamus&Maine-tutkimuskierroksen tavoitteena oli selvittää kaikkien 21 hyvinvointialueen maine asukkaiden keskuudessa. Tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin sähköisellä kyselylomakkeella elokuussa 2024.
Organisaatioita arvioitiin T-Median Luottamus&Maine-tutkimusmallilla, jossa organisaation saama mainepistemäärä muodostuu kahdeksan eri osa-alueen keskiarvona. Osa-alueet ovat yrityksen hallinto, talous, johtaminen, innovatiivisuus, vuorovaikutus, tuotteet & palvelut, työpaikka ja vastuullisuus.
Tutkimuksessa käytettiin viisiportaista arviointiasteikkoa (1–5). Tutkimukseen osallistui 4 371 suomalaista. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat kunkin hyvinvointialueen 15-74-vuotiaat asukkaat.
