Hyvinvointialueiden rahoitus vuodelle 2025 on koko maassa yhteensä noin 26,2 miljardia euroa. Rahoitus kasvaa tästä vuodesta noin 2,2 miljardia euroa, kertoo valtiovarainministeriö.
Ensi vuoden rahoitusta korottaa erityisesti niin sanottu jälkikäteistarkistus, joka on noin 1,4 miljardia euroa. Rahoituksen taso tarkistetaan kahden vuoden viiveellä vastaamaan koko maan tasolla toteutuneita kustannuksia jälkikäteen. Jälkikäteistarkistus on laskettu hyvinvointialueiden vuoden 2023 tilinpäätösarviotietojen perusteella.
Koko maan rahoituksen taso on tarkistettu rahoituslain mukaisella palvelutarpeen kasvulla, mikä korottaa rahoitusta noin 240 miljoonaa euroa. Lisäksi rahoitusta korotetaan valtiovarainministeriön syksyn 2024 ennusteen mukaisella hyvinvointialueindeksillä, joka on kolme prosenttia vuodelle 2025. Tämä korottaa rahoitusta noin 730 miljoonaa euroa.
Rahoituksessa on huomioitu valtion vuoden 2025 talousarvioesityksen mukaiset sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävälainsäädännön muutokset. Näiden vaikutus alentaa rahoituksen tasoa noin 270 miljoonaa euroa.
Kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikosen (kok.) mukaan hyvinvointialueiden valtionohjausta tullaan tiivistämään tulevan syksyn aikana. Tarkoituksena on auttaa niitä alueita, joilla on erityisiä haasteita.
Ikosen mukaan tällä hetkellä taloudelliset huolet liittyvät kuuteen alueeseen: Lapin, Keski-Suomen, Kanta-Hämeen, Vantaan ja Keravan, Itä-Uusimaan ja Satakunnan hyvinvointialueiden tilanteisiin, joiden sopeutustarve näyttää haastavalta.
– Tulemme pian kutsumaan näitä alueita yhteiseen keskusteluun. Alueiden kanssa käydään keskustelua alueen tilanteesta ja pohditaan, miten valtio voisi olla alueiden tukena. Alueiden kanssa käydään yhteistä arviointia, mitä alueilla vielä voitaisiin tehdä ja mitä muualla on tehty onnistuneesti, Ikonen totesi tiedotustilaisuudessa tiistaina.
Hyvinvointialueiden tulee kattaa vuosien 2023 ja 2024 alijäämät vuoden 2026 loppuun mennessä. Jos vuodelta 2025 tulee lisää alijäämää, sekin pitää kattaa samassa aikataulussa.
Alijäämän kattamisvelvoitteen pidentämistä ei tällä hetkellä ole suunnitteilla, Ikonen totesi.
– Jos näyttää siltä, että jokin alue ei edelleen selviä tehtävistään, arviointimenettelyn käynnistäminen voi tulla kyseeseen, ministeri lisäsi.
Arviointimenettelyn pitää perustua lain kriteereiden täyttymiseen.
Viime viikolla päätettiin, että valtio ei myönnä lisärahoitusta Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelle.
Hyvinvointialue haki ensimmäisenä alueena lisärahoitusta valtiolta peruspalveluiden turvaamiseen. Lisärahoitusta haettiin noin 150 miljoonaa euroa kahdelle seuraavalle vuodelle.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen rahoitus nousee kuitenkin ensi vuodelle noin 13 prosentilla.
Keskimäärin hyvinvointialueiden rahoitus nousee ensi vuonna 9 prosentilla.
