Hyvinvointialueet ovat ilmoittaneet toistaiseksi yli miljardin euron edestä lisäsäästötoimia seuraavalle kahdelle vuodelle. Säästöjä ollaan tekemässä kaikilla 21 hyvinvointialueella.

Toimet ovat tarpeellisia, sillä vuoden 2023 alussa aloittaneiden hyvinvointialueiden on saatava taloutensa tasapainoon ja maksettava taseeseensa kertyneet alijäämät vuoden 2026 loppuun mennessä.

Hyvinvointialueiden arvioidaan tekevän tänä vuonna alijäämää yhteensä noin 1,5 miljardia euroa. Vuodelta 2023 alijäämää kertyi noin 1,3 miljardia euroa.

Ensi vuodelle kohdistettuja lisäsäästöjä alueet ovat tällä hetkellä ilmoittaneet ainakin 600 miljoonan euron edestä. Sopeuttamistoimia joudutaan jatkamaan valtaosalla alueista edelleen vuonna 2026, jolle kohdistettuja säästöjä on ilmoitettu ainakin 500 miljoonan euron edestä.

Tiedot säästöjen lopullisesta kokoluokasta ovat vielä suuntaa antavia ja vaillinaisia, sillä alueiden ensi vuoden talousarviot ovat valtaosin edelleen valmistelussa. Luvut tulevat täydentymään loppuvuoden aikana.

Esimerkiksi Keski-Suomessa ensi vuoden sopeutustarve on talousarvion mukaan 53 miljoonaa euroa. Tästä huolimatta alue tulee edelleen tekemään yli 30 miljoonaa euroa alijäämää. Tämän vuoden alijäämä on noin 117 miljoonaa euroa. Ensi vuoden henkilöstöä koskevien sopeutustoimien kohteena on noin 250 henkilöä tai työtehtävää.

Suurista sopeutustoimista on tähän mennessä ilmoitettu myös Varsinais-Suomen ja Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueilla. Varsinais-Suomen hyvinvointialue on ilmoittanut tasapainottamistavoitteeksi noin 230 miljoonaa euroa vuosille 2024-2026.

Alijäämien valossa vaikea tilanne on myös Lapissa, Pohjois-Savossa, Satakunnassa sekä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueilla, joissa joudutaan tekemään merkittäviä lisäsäästöjä.

Esimerkiksi Satakunnassa ensi vuoden säästötarpeeksi on arvioitu lähes 90 miljoonaa euroa. Vantaan ja Keravan alueella alijäämä nousee tänä vuonna noin 100 miljoonaan euroon. Vantaan ja Keravan alue ei saanut syyskuussa pyytämäänsä valtion lisärahoitusta. Alue ilmoitti syyskuussa uusista 13 miljoonan euron lisäsäästöistä loppuvuodelle, jolla ehkäistään alijäämän paisumista. Vantaan ja Keravan alue hakee tuottavuusohjelmassa 300 miljoonan euron säästöjä vuoteen 2030 mennessä.

Henkilöstö- ja ostokulujen lisäksi alueiden taloustavoitteiden saavuttaminen vaatii väistämättä palveluiden karsimista ja toimipisteiden vähentämistä. Palveluita aiotaan keskittää yhä voimakkaammin.

Verkkouutiset teki syyskuun lopussa laskelman, jossa mallinnettiin hyvinvointialueiden taloutta alueiden tilinpäätöstietojen, valtion ensi vuoden talousarvioesityksen sekä valtiovarainministeriön (VM) julkaiseman hyvinvointialueiden rahoituksen painelaskelman pohjalta.

Mallinnus osoittaa, että nykyisellä meno- ja rahoitusuralla alueiden alijäämä nousee yli kolmeen miljardiin euroon vuoden 2026 loppuun mennessä. Alueiden ilmoittamia lisäsäästöjä ei huomioitu mallinnuksessa, koska ne puuttuvat valtaosin myös VM:n laskelmista.

Alueiden nettokustannusten arvioidaan kasvavan ensi vuonna 3,5 prosenttia ja vuonna 2026 edelleen 4,4 prosenttia.

Valtion talousarvioesityksen mukaan hyvinvointialueet tulevat tekemään ensi vuonna alijäämää noin 0,3 miljardia euroa.

Kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen (kok.) on todennut, että alijäämän kattamisvelvoitteen pidentämistä vuodesta 2026 ei tällä hetkellä ole suunnitteilla.

Jos hyvinvointialue ei selviä tehtävistään, voidaan lain kriteereiden täyttyessä käynnistää arviointimenettely. Siinä valtio käytännössä ottaa ohjat alueella ja menettelyssä tehdään ehdotus alueen talouden tervehdyttämiseksi.

Talouslukujen valossa näyttää todennäköiseltä, että arviointimenettely tullaan aikanaan aloittamaan joillakin alueilla.

VM:llä on tällä hetkellä erityistarkkailussa kuusi aluetta.